Kestävyys on etuoikeus
Kestävä kehitys ja ympäristöystävällisyys on etuoikeus. Toteamus vaikuttaa ehkä hieman väkevältä ja eroaa siitä, mitä kestävyysaihepiirin ympärillä yleensä keskustellaan, mutta se on tärkeä. Se toimii muistutuksena siitä, että kestävän elämäntyylin omaksuminen ja luonnon suojeleminen ovat asioita, joita voi tehdä vain, kun oma hyvinvointi sen sallii. Eikä tämä rajoitu pelkästään kuluttajiin vaan myös yrityksiin: jos yrityksellä ei ole liiketoimintaa, niin ei voida myöskään tehdä niitä hyviä ratkaisuja luonnon kannalta.
Jos elämä on jatkuvaa taistelua siitä, että perustarpeet tyydyttyvät, että ruokaa on pöydällä ja terveys kunnossa, niin miten voimme vaatia vielä sen päälle uudenlaisten ajatusmallien oppimista tai että voisi ostaa kestäviä tuotteita/ratkaisuja.
Kiertotalous askeleena kohti hyvinvointia
Syy, miksi lähdin tutkimaan kiertotalous-termiä, liittyy sen perustavaan ajatusmaailmaan. Kiertotalousajattelu lähti kehittymään siitä, kun tarkasteltiin tarkemmin itse luontoa ja sen prosesseja. Ajattele metsän kiertokulkua, sitä kun kesällä puut ovat täynnä vihreitä lehtiä ja elinvoimainen. Syksyä kohden metsän värimaailma muuttuu liekehtiväksi, mutta lopulta talven myötä lehdet ovat jo tippuneet maahan ja harmaus valtaa luonnon.
Vaikka talven harmaus onkin mielelle hyvin ahdistavaa, se ei suinkaan ole elämän kuolema, vaan lepohetki, jolloin lehdet palautuvat maahan, jotta puille olisi ravinteita kevättä varten. Niin kevät tuo elon takaisin ja kierto jatkuu, toistuu vuodesta toiseen ja kaikelle on aina oma paikkansa. Tämä kierron logiikka ja harmonia ovatkin kiertotalouden ytimessä, materiaaleilla on oma paikkansa ja aikansa eikä mikään koskaan katoa.
Kiertotalouskeskustelussa usein keskitytäänkin materiaalien liikkumiseen sekä kierrättämiseen, muttei siihen isompaan kuvaan eri hyödyistä, joita kiertotalouteen siirtymisestä tulee. Siirtymä ei suinkaan hyödytä vain luontoa ja liiketoimintaa mutta myös laajemmin ihmisiä sekä yhteiskuntaa.
Keskeisessä roolissa on ajatusmaailman muutos: puhumme usein resurssien rajallisuudesta emmekä siitä, että itse kulutamme niitä siten, että resursseista on tullut rajallisia. Kun ajatusmaailma lähenee kiertotaloutta ja luonnollisia syklejä, palaammekin takaisin aikaan, kun resursseja onkin riittävästi kaikille ja hyvinvointi lisääntyy. Tämä tietenkin vaatii kyseenalaistamaan nykyisen markkinatalouden sekä jatkuvan kasvun tavoittelun, mutta se tuo esille elämän, jossa kaikille on riittävästi ja voimme hyvin. Eikö se ole tavoittelun arvoista? Kuten alussa puhuin kestävyyden etuoikeudesta, se myös korostuu tässä: kun perustarpeet ovat kaikille tyydyttyneet eikä elämä ole vain selviytymistä, voimme vihdoin keskittyä elämään ja onnellisuuteen.
Puhumme usein resurssien rajallisuudesta emmekä siitä, että itse kulutamme niitä siten, että resursseista on tullut rajallisia.
Opit kiertotalouden edelläkävijöiltä
Perustan edellä kuvatun logiikkani kirjallisuuteen mutta myös suomalaisiin kiertotalouden edelläkävijäyrityksiin (katso Sitra). Suomi maana on saavuttanut hyvinvoinnissa hyvin korkean tason, jossa hyvin monilla on jo perustarpeet tyydytettyinä. Erityisesti muuhun maailmaan verrattuna yrittäjille suunnattuja palveluita on paljon, jolloin voi ajatella, että yritysten perustarpeet ovat myös tyydyttyneet. Mikä sitten motivoi yrityksiä toimimaan kiertotalouden mallien mukaan? Tutkimukseni mukaan yrityksiä motivoi: ideologia, kulttuuri, perinteet, edelläkävijyys, järkevyys, kannattavuus sekä asiakkaiden toiveiden toteutus.
Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu luonnon arvostaminen (jokamiehenoikeus), joten on loogista, että yritykset mielellään myös ottavat tämän huomioon toiminnassaan sekä siirtyvät tai aloittavat toimintansa kiertotalouden perusteilla. Toisille yrityksille ja erityisesti yrittäjille arvomaailma ja ideologinen tausta on niin vahva, että he haluavat olla mukana pelastamassa maailmaa ja tekemässä muutoksia parempaan päin. Toiset myös puhuvat avoimen tiedon ja jakamisen tärkeydelle muutoksessa. Toiset yritykset taas ovat huomanneet, että markkinoilla on tapahtunut muutos: kestäviä ratkaisuja vaativat niin kuluttaja-asiakkaat kuin yritysasiakkaatkin. Tästä hyvänä esimerkkinä on kasvisruokavalion kasvu sekä käytetyn tavaran kauppa.
Vaikka toisilla aloilla muutoksia on havaittavissa, ei kaikilla aloilla muutos tapahdu niin nopeasti – ainakaan, jos ala on hyvin vanhollinen. Esimerkiksi rakentamisessa kestävyyskeskustelu on vielä alkutekijöissä. Toisaalta myös kiertotalousinnovaatiot voivat tulla hyvin yllättäviltä aloilta, ja pienet askeleet kohti oikeaa suuntaa voivatkin tehdä suuren muutoksen ajan myötä. Muutama vesipisara lopulta muodostaa joen tai pahimmassa tapauksessa tulvan. Tärkeää on että myös niitä pieniä muutoksia tuetaan.
Kestävyysmuutos tapahtuu sisältäpäin
Vaikka kestävyys onkin etuoikeus, on silti pieniä asioita, mitä voimme tehdä edistääksemme muutosta. Kaikista tärkeimmät muutokset tapahtuvat sisältäpäin, kun alamme ajatella maailmaa eri lailla ja kyseenalaistamme opittuja tapoja sekä normeja. Joitain konkreettisia askelia voi ottaa vaikka heti ja tietoa löytyy valtavasti. Esimerkiksi näistä:
Toivon, että tekstini on tuonut sinulle uutta ajateltavaa ja innostanut kyseenalaistamaan sitä maailmaa, jossa elämme. Muistutan, että muutos alkaa sisältäpäin, ja sen tulee perustua omille arvoille, jotta muutoksesta tulee pysyvää.
Pienet askeleet ovat tärkeitä eikä niitä pidä aliarvioida. Vaikka maailmalla on paljon ääniä kertomassa, mitä pitäisi tehdä, vain sinä voit päättää, mikä on sinun kestävyysmatkasi. On monia tapoja elää kestävästi ja ottaa osaa kiertotalouteen. On myös yhtä monta erilaista aloituspistettä. Luota itseesi ja pidä itsestäsi huolta niin loput tulee kuin itsestään.
Mira Valkjärvi
tutkijatohtori
Turun kauppakorkeakoulu
mira.h.valkjarvi@utu.fi
Mielenkiintoista luettavaa:
Sitra – Kiertotalouden kiinnostavimmat
Tim Jackson – Prosperity without growth: Economics for a Finite Planet
Jackson, T. (2011) Prosperity without growth: Economics for a finite planet. Earthscan, London.
Gunther Pauli – Blue Economy
Pauli, G. A. (2010) The blue economy: 10 years, 100 innovations, 100 million jobs. Paradigm Publications, Taos, New Mexico.
Kuvituskuva: Marketta Virta