IN THE MODERN SOCIETY, animal is a product that exists in various forms. People manufacture animals in representative form as for instance pets and toys which are symbols of cuteness, innocence, and ownership. These characteristics are also being emphasized with the way animals are presented as caricatures, human-like, or easily accessible.
This project questions the reasons people manufacture this endless amount of animal representations while forgetting the initial ones dying to extinction.
With their parallel lives, animals offer man a companionship which is different from any offered by human exchange. This companionship is offered to the loneliness of man as a species, writes John Berger in his book Why Look at Animals. At home, a pet lives in an artificial habitat. It becomes a creature of the owner’s way of life, an animal puppet that would no longer survive in its natural environment. Therefore, pet in its artificial habitat becomes also a portrayal of an animal.
Is this all making us to see animals as anthropomorphic beings or simply as soulless machines, as René Descartes described them? How is the role of nature in our lives if it does not exist naturally anymore and manufactured parts of it can be had at home?
MODERNISSA YHTEISKUNNASSA eläin esiintyy monin eri tavoin tuotteena. Ihmiset luovat eläimistä keinotekoisia versioita, kuten lemmikkieläimiä ja leluja, joihin liittyy aina söpöys, viattomuus ja omistussuhde. Nämä piirteet korostuvat myös tavassa, jolla eläimiä esitetään karikatyyreinä, ihmismäisinä ja helposti saatavilla olevina.
Tässä projektissa pohditaan, mikä saa ihmisen tuottamaan eläimistä loputtomasti erilaisia representaatioita samalla unohtaen oikeat, sukupuuttoon kuolevat eläinlajit.
Eläimet tarjoavat ihmisille toveruutta, joka poikkeaa ihmisten välisistä suhteista. Tämä toveruus helpottaa ihmiskunnan yksinäisyyttä lajina, toteaa John Berger kirjassaan Why Look at Animals. Ihmiskodissa lemmikkieläin päätyy keinotekoiseen elinympäristöön. Siitä tulee omistajansa elämäntavan luomus, eläinnukke, joka ei enää selviäisi luonnollisessa ympäristössään. Näin lemmikistä tulee ihmiselle myös eläimen kuva.
Näemmekö lopulta eläimet antropomorfisina, ihmismäisinä olentoina vai yksinkertaisesti sieluttomina koneina, kuten René Descartes niitä kuvasi? Mikä on luonnon merkitys elämässämme, jos se luonnollisessa muodossaan katoaa ja esiintyy enää vain keinotekoisina versiona kodeissamme?
