I MADE a digital herbarium in the summer 2019 and photographed blooming plants. In the back of my mind I was haunted by the mass extinction of bugs, the distress of wildflowers, invasive species, global warming, and plastic waste.

I thought that some plants at least can find a way to survive the ultimate circumstances. But how would this survival game end up to look
like? How could Finnish wildflowers cope with all the microplastics in the soil? Humankind has left the party leaving all the glitter and fake gold to decompose into the environment.

This photo series is an herbarium-like vision of plastic photosynthesis and full bloom. All the works are digital collages. I play with the thought of constructed reality through all my works. I see my photography works as windows to other realities to which digital collage technique is the key. The series contains eight pictures at the moment, but my work is still in progress.

KESÄLLÄ 2019 valmistin digitaalisen kasvion ja kuv-sin kukkivia kasveja. Samalla mieltäni vaivasivat hyönteisten joukkokato, luonnonkukkien tilanne, vieraslajit, ilmaston lämpeneminen ja muovijäte.

Arvelin, että ainakin jotkin kasvit voivat selvitä ääriolosuhteissa, mutta miltä tämän eloonjäämistaistelun lopputulos näyttää? Kuinka suomalaiset luonnonkukat kestävät kaiken maaperään kertyneen mikromuovin keskellä? Kun ihmiskunta poistuu näyttämöltä, se on jättänyt kaiken rihkamansa ja tekokultansa hajoamaan pikku hiljaa ympäristöön.

Tämä kuvasarja on kasviomainen kuvaelma muovin fotosynteesistä ja kukoistuksesta. Teokset ovat digitaalisia kollaaseja, joissa leikittelen rakennetun todellisuuden ajatuksella. Näen valokuvani toisiin todellisuuksiin johtavina ikkunoina, joiden toteuttamiseen digitaaliset kollaasit ovat avain. Tällä hetkellä sarja koostuu kahdeksasta kuvasta, mutta työ jatkuu edelleen.