Mark Isaac
SUA
Like Water Through Plastic

PLASTIC POLLUTION of waterways is a critical issue facing the entire world. Approximately 300 million tons of plastic is produced yearly, and less than 10 percent is recycled. 8 million tons per year end up in our oceans and waterways, causing deaths for marine mammals, birds, and fish.

As plastic starts breaking into smaller particles, it is consumed by humans and may cause cancer and fertility problems. The WWF’s recent study found that most people consume the equivalent of one credit card of plastic per week. Plastic refuse is found in almost all waterways and it has formed massive floating islands in our oceans and seas.
Mark Isaac incorporates these objects directly into his photography as ‘a supplemental lens’.

By obscuring and distorting the landscape, the images confront viewers with a vision of environmental decay. However, their subtle beauty still reminds us of the resilience of nature and the capacity of humans to solve this problem. Thus, the images move beyond despair to inspire individual participation and action.

VESIVÄYLIEN MUOVISAASTE on vakava maailmanlaajuinen uhka. Muovia tuotetaan vuosittain noin 300 miljoonaa tonnia, josta vain alle 10 prosenttia kierrätetään. Joka vuosi 8 miljoonaa tonnia muovia päättyy valtameriin ja vesiväyliin aiheuttaen mm. merinisäkkäiden, lintujen ja kalojen kuolemia.

Hajotessaan pienemmiksi hiukkasiksi muovi voi päätyä ihmisten elimistöön sekä aiheuttaa syöpää ja hedelmättömyyttä. WWF:n tuoreen tutkimuksen mukaan useimmat meistä saavat viikoittain elimistöönsä luottokorttia vastaavan määrän muovia. Muovijätettä esiintyy lähes kaikilla vesiväylillä ja kelluu massiivisina jätesaarina merissämme.

Näiden teosten valokuvauksessa muovijätettä on käytetty ns. täydentävänä linssinä. Se peittää ja vääristää kuvien maisemia luoden vision ympäristön tuhoutumisesta. Kuvien hienovarainen kauneus muistuttaa meitä kuitenkin luonnon selviytymiskyvystä ja ihmisten mahdollisuuksista ratkaista muoviongelma. Näin kuvien katse ulottuu epätoivon tuolle puolen, innostaen meitä henkilökohtaiseen osallistumiseen ja toimintaan.