Digitaalisuudesta puhtia kiertotalouteen

27.04.2020
Sähköpotkulaudat ovat esimerkki digitaalisista ratkaisuista

Kiertotaloutta ja digitalisaatiota voi molempia pitää tätä päivää määrittelevinä megatrendeinä. Tosin siinä missä kiertotalouden kanssa ollaan vasta alussa, digitalisaation kanssa ollaan jo huomattavasti pidemmällä.

Digitaalisuus on tullut osaksi jokapäiväistä elämäämme. Olemme kovin harvoin muutamaa askelta kauempana internet-yhteydestä ja sitä kautta ketä tai mitä tahansa yhteyden toisessa päässä olevaa. Tämä digitaalisuuden tuoma murros tiedonkulkuun sekä ihmisten että esineiden välillä on myös keskeinen kiertotalouden mahdollistaja. Yrityksille kiertotalouden ja digitaalisten ratkaisujen yhdistäminen on tapa kehittää liiketoimintaa ja parantaa sekä asiakaskokemusta että toiminnan kestävyyttä.

Digitaalisuuden tuomia kiertotalousmahdollisuuksia voi lähteä hakemaan eri liiketoiminnan osista, ja tässä blogitekstissä nostan niistä esille muutamia. Vaikka et edustaisikaan yritystä, jolla on juuri nyt suunnitelmissa alkaa kiertotaloudellistamaan liiketoimintaa, voi teksti herätellä ajatuksia uusista tavoista tehdä asioita joko liiketoiminnassa tai ihan jokapäiväisessä elämässä. Kiertotalouden mukaisten ratkaisujen ensisijaisena tavoitteena on olla hyödyksi käyttäjälle, asiakkaalle, jolla ei välttämättä ole mielessä pelastaa maailmaa tai opetella digitaitoja – vaan saada jokin asia hoidettua.

Digitaaliset alustat yhdistävät jätteen ja hyödyntäjän

Yksi paljon esillä ollut tapa hyödyntää digitaalisuutta kiertotalouden edistämiseksi on perustaa digitaalisia alustoja, joilla muuten hukaksi menevää tavaraa ja materiaalia voi tarjota muille. Logiikka ei siis tavallisesta nettikirpputorista juurikaan eroa: myyvä osapuoli pääsee sille hyödyttömäksi käyneestä tavarasta eroon kivuttomasti ja mahdollisesti korvausta vastaan; ostaja taas saa tavaraa erinomaisella hinta-laatusuhteella.

Edellä mainittuja järjestelyjä toki voi syntyä ilman kiertotalouden digitaalista alustaakin. Digitalisaation kautta toiminta on kuitenkin avoimempaa, jolloin siihen on helpompi liittyä mukaan, sekä reaaliaikaisempaa, kun samalle alustalle pääsee etänä käsiksi jatkuvasti. Lisäksi se on skaalautuvampaa, kun kysyntää ja tarjontaa voidaan yhdistää suureltakin maantieteelliseltä alueelta.

Esimerkkejä kiertotalouden alustoista ovat Materiaalitori, jossa jätteiden ja sivuvirtojen tuottajat ja hyödyntäjät kohtaavat, sekä Zadaa, joka auttaa käytettyjen vaatteiden kauppaamisessa.

Pitkäikäisyys ja uudelleenkäyttö osaksi liiketoimintamallia

Niin hyviä kuin digitaaliset alustat ovatkin jätteeksi joutuvien tuotteiden ja materiaalien pelastamiseen, ovat ne kuitenkin tietyllä tapaa pelastusrengas lineaarisen talouden malleille. Alustat ovat eräänlainen viimeinen tuotteen hätähuuto: vieläkö minulle löytyisi joku, jolle minusta olisi hyötyä? Itse tuotteen kestävyyteen tai siihen, miten tuote elinkaarensa päättyessä käsitellään, alustoilla ei ole vaikutusta, vastuun säilyessä loppukäyttäjällä. Olisikin ehkä tehokkaampaa siirtää pitkäikäisyyden ja uudelleenkäytettävyyden logiikka suoraan tuotetta myyvien yritysten liiketoimintamalleihin.

Digitaaliset ratkaisut ovat avuksi myös uusissa liiketoimintamalleissa. Esimerkkinä olkoon vaikka viime kesänä kadut vallanneet sähköpotkulaudat. Kuka vain voi ottaa potkulaudan käyttöönsä helposti ja jättää potkulaudan seuraavan käyttäjän käyttöön, kun matka on kuljettu. Koska jokainen potkulauta on paikannettavissa etänä, on käyttäjän helppo ottaa potkulauta käyttöön ja yritys voi helposti hallita sitä. Vaikka kadut vaikuttavatkin olevan täynnä potkulautoja, on niiden kokonaismäärä varmasti pienempi kuin jos jokainen käyttäjä hankkisi oman laudan. Koska tuote palveluna -malleissa on asiakaskokemuksen kannalta erittäin tärkeää, miten helposti tuote on saatavissa ja otettavissa käyttöön (ja poistettavissa käytöstä), ovat digitaaliset ratkaisut oleellinen osa tämän päivän tuote palveluna -liiketoimintamallia.

Digitaalisissa ratkaisuissa on paljon potentiaalia kiertotalouteen siirtymisen kiihdyttämisessä, mutta digitaalisten ratkaisuiden käyttöönotto vaatii toki investointeja ja uudenlaista digitaalista osaamista ja kyvykkyyttä. Tilanne on kuitenkin se, että digitalisaatio etenee vauhdilla joka tapauksessa – ja digitalisaation edistyessä yhä useampi voi huomata, että kertynyt digitaalinen osaaminen mahdollistaisikin myös liiketoiminnan kiertotaloudellistamista.

Valtteri Ranta