Jätehuollon työntekijät aktiivisina kiertotalousagentteina
Ihmiskunta käyttää joka vuosi 80 miljardia tonnia raaka-aineita, joista kierrätetään ja uudelleen hyödynnetään ainoastaan 9 prosenttia. Suomessa raaka-aineita käytetään 29 tonnia asukasta kohden, kun kestävä raja olisi 3–8 tonnia. Suomessa jätehuolto on kuitenkin järjestetty hyvin pitkälti kiertotalouden logiikan mukaisesti, jossa kierrätys on tiukasti sisäänrakennettuna ajatuksena ja toimintana. Jätehuollolla on siten tärkeä rooli kiertotalouteen siirtymisessä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.
Kun siirrymme yhteiskuntana kohti kiertotaloutta, myös perinteisen jätehuollon ja jätteen määritelmää on harkittava uudelleen ja pyrittävä siihen, että jätehuollolla olisi kattavampi vaikutus yhteiskunnallisen muutoksen tärkeänä taustavoimana. Älykäs jätehuolto, kuten tekoälyyn perustuvat ratkaisut, tuottaa jo uusia keinoja jätehuollon ja kierrätyksen tehostamiseksi. Samalla luodaan uusia arvonluontimahdollisuuksia liiketoiminnalle.
Tarkastelemme tutkimuksessamme jätehuollon työntekijöiden innovatiivisuutta ja heidän toimintaansa osana yhteiskunnan kiertotalouteen siirtymisessä. Tutkimuksemme mukaan kiertotalouden kokeilut ja innovaatiot päivittäisessä työssä ovat osa jätehuoltoalan työntekijöiden roolia kiertotalouden muutosagentteina.
Innovaatioihin vaikuttaa suoraan työn fyysinen luonne, jota pyritään helpottamaan innovoinnin ja ideoinnin avulla. Tämä työn jatkuva tehostaminen linkittyy ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, esimerkiksi pienempään polttoaineen kulutukseen ja pienempiin päästöihin jätteenkuljetusreittien uudelleen miettimisen kautta. Työntekijöiden innovatiivisuus on vapaaehtoista, asteittaista ja perustuu heidän aloitteeseensa ja oman työnsä tuntemukseen. Nämä pienet parannukset luovat lisäarvoa heidän organisaatioilleen ja ympäristölleen.
Jätehuoltoalalla on suuria mahdollisuuksia kestävän kehityksen toimiin ja uusiin arvonluontimahdollisuuksiin. Jätehuolto voisi kuitenkin käyttää ketterämpiä kokeiluja ja hyödyntää työntekijöidensä tietämystä tehokkaammin kiertotalouden kehityksen vaikutusten edistämiseksi.
Tärkeässä roolissa ovat myös työnantajat ja heidän suhtautumisensa niin talouden kuin ympäristön kannalta kannattaviin innovatiivisiin kokeiluihin. Tutkimuksessamme työnantajat kuuntelivat työntekijöitä, tukivat työntekijävetoisia innovaatioita ja tunnustivat työntekijöiden mahdollisuudet tehdä päätöksiä, joilla oli myönteisiä vaikutuksia ympäristön ja toimijoiden talouden kestävyyteen.
Tärkeässä roolissa on myös yhteistyöverkosto – asiakkaat, muut jäteyritykset, taloyhtiöt sekä kuntien kaavoitus- ja liikenteensuunnittelu. Havaitsimme kuitenkin, että verkostot eivät olleet yhtä hyödyllisiä kokeiluiden ja innovatiivisuuden edistämisessä. Työntekijät halusivat ketterämpiä kokeiluja ja enemmän vapautta innovaatioiden käyttöönottoon. He kokivat, että olemassa olevat käytännöt estivät tehokkaammat ympäristövaikutukset. Verkostoissa on siten havaittavissa muutosvastarintaa. Olennaista onkin, että innovaatioista saatavien hyötyjen tulisi olla kaikkien selvästi havaittavissa ja mitattavissa.
Työntekijävetoinen innovaatio syntyy ja linkittyy yrityksen tavoitteista ja strategioista. Jätehuoltoalalla on suuria mahdollisuuksia kestävän kehityksen toimiin ja uusiin arvonluontimahdollisuuksiin. Jätehuolto voisi kuitenkin käyttää ketterämpiä kokeiluja ja hyödyntää työntekijöidensä tietämystä tehokkaammin kiertotalouden kehityksen vaikutusten edistämiseksi. Ilman jokaisen alalla työskentelevän työntekijän potentiaalin tunnustamista ja hyödyntämistä, meiltä jää jotakin hyvin arvokasta saavuttamatta. Toisaalta tutkimuksemme perusteella voimme todeta, että jätehuollon innovaatiot vauhdittavat kiertotalouden etenemistä pienin ja kokeilevin askelin.
Tutkimuksemme “Circular Economy Innovation in Waste Management: Employees as Sustainability Agents” esitetään ICMC2021-konferenssissa joulukuussa 2021.
Ville-Veikko Piispanen, Sara Peltola, Hanna Lehtimäki, Kaisa Henttonen ja Jatta Pitkänen