Jatkuvalla kehittämisellä kohti vaikuttavampaa tutkimusta

02.09.2021
Kuva: Jimmy Chang/Unsplash

Teksti on alunperin julkaistu Strateginen tutkimus -blogissa 26.8.2021.

Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin (CICAT2025) -hankkeessa on tehty vuoden 2019 alusta alkaen strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa huippututkimusta kiertotalouden liiketoiminnan vauhdittamiseksi. Into vaikuttavan tutkimuksen tekemiseksi oli suuri alusta alkaen, mutta omien vaikuttavuustyön prosessien kehittäminen on vienyt aikansa. Tämä kirjoitus avaa CICAT2025-hankkeen vuorovaikutustiimin luomia vaikuttavuustyön prosesseja laajemmalle yleisölle.

Vaikuttavuudella on suuri rooli STN:n rahoittamissa hankkeissa, ja niiden vaikuttavuudelle on paljon odotuksia monilta tahoilta. Koska STN-hankkeiden historia on vasta lyhyt, ei niiden vaikuttavuustyön tukemiseksi löydy vielä kovinkaan monia valmiita käytännön työkaluja. CICAT2025-hankkeessa vuorovaikutuksesta vastaa Turun ammattikorkeakoulu, jolla on pitkä kokemus vuorovaikutustyöstä yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa, mutta vähemmän työkaluja ja kokemusta STN:n tasoisen tutkimushankkeen vaikuttavuustyön tekemisestä. Tämä vaati ennakkoluulotonta oman osaamisen kehittämistä ja intoa uuden luomiseen.

Vuorovaikutusstrategia kaiken tekemisen pohjana

Ensimmäinen konkreettinen askel vaikuttavuustyön osalta oli hankkeen oman vuorovaikutusstrategian kirjoittaminen vuoden 2019 alussa. Sen työstämisen kautta aloimme toden teolla pohtia, mitä meiltä oikein odotettiin ja millaista vaikuttavuutta tutkimushankkeemme tavoittelisi. Konsortion yhteisessä työpajassa määrittelimme viisi alustavaa vaikuttavuustavoitetta sekä eläydyimme tärkeimpien sidosryhmiemme tarpeisiin ja toiveisiin. Vaikuttavuustavoitteemme rakennettiin poikkileikkaavasti kaikkien hankkeen työpakettien pohjalta, sen sijaan että jokaiselle työpaketille olisi määritelty oma erillinen tavoitteensa. Tämä on haastanut  tekemään enemmän työpakettien välistä yhteistyötä vaikuttavuuden arvioinnin ja vaikuttavuustarinoiden osalta.

Vuorovaikutusstrategia on kehittynyt ja muuttunut vuosien varrella, jotta se palvelisi paremmin hankettamme. Olemme pyrkineet pitämään sen mielessä arjen keskellä ja linkittäneet tekemisemme siinä mainittuihin tavoitteisiin. Esimerkiksi tapahtumia, politiikkasuosituksia tai viestintää suunnitellessamme mietimme, mihin vaikuttavuustavoitteisiin ne linkittyvät ja miten. Näin varmistamme, että arkinen tekemisemme lisää tutkimuksen vaikuttavuutta mahdollisimman tehokkaasti.

Politiikkasuosituksen elinkaari on pitkä ja vaatii jalkatyötä

Olimme luvanneet hankesuunnitelmassa tuottaa vinon pinon politiikkasuosituksia tutkimustulostemme pohjalta. Suositusten teko oli meille kaikille varsin uutta. Tehtyämme taustatyötä niiden toteuttamisesta tajusimme, että varsinainen kirjoitusprosessi on vasta ensimmäinen osa politiikkasuositusten tekoa. Yhtä tärkeää on suunnitella systemaattisesti, mitä tehdään suosituksen julkaisun jälkeen ja mihin päätöksenteon prosesseihin pyritään vaikuttamaan.

Politiikkasuosituksen vaikuttavuuussuunnitelma. Suosituksen kirjoittaminen alkaa, jolloin määritellään vaikuttavuustavoitteet, kartoitetaan päätöksenteon prosessit, osallistetaan sidosryhmät ja ohjausryhmä sekä listataaan tavattavat henkilöt ja organisaatiot. Julkaisun tullessa ajankohtaiseksi järjestetään julkaisutilaisuus ja somekampanja, tehdään mediatiedote ja kirjoitetaan blogitekstejä ja webinaari suosituksesta. Jälkityönä järjestetään tapaamisia suosituksen etenmiselle tärkeiden henkilöiden kanssa, seurataan vaikutuksia ja päätöksiä vaikutuksten pohjalta ja tehdään kooste vaikuttavuudesta..

Kuva 1. Politiikkasuosituksen vaikuttavuussuunnitelma

Saadaksemme suositusten vaikuttavuuden maksimoitua, kehitimme prosessin tueksi vaikuttavuussuunnitelman pohjan, jota hyödyntäisimme kaikkien suositusten teossa. Integroimme sen teon osaksi suosituksen prosessia. Jo aloittaessamme kirjoittamisen, alamme pohtia millaista vaikuttavuutta tavoittelemme ja mihin päätöksenteon prosesseihin sen linkitämme. Olemme myös halunneet kehittää sidosryhmien osallistamista politiikkasuosistusten kirjoittamisprosessissa erityisesti hankkeen ohjausryhmän kautta.

Tutkimustulokset valmiiksi pureskeltuun muotoon

Kun hankkeen tutkijoilta alkoi ilmestyä tutkimustuloksia, pohdimme millä tavoin toisimme ne sidosryhmiemme hyödynnettäväksi mahdollisimman tehokkaasti. Emme halunneet luoda nettisivuille vain perinteistä luetteloa tutkimuksista, ja siksi päädyimmekin hieman erilaiseen toteutukseen. Kun tutkijalta syntyy jonkinlainen tulos (artikkeli, esitys tai muu), hän täyttää luomamme kyselylomakkeen, joka pakottaa heidät pureskelemaan tuloksen paremmin hyödynnettävään muotoon. Kyselyn kautta tutkijat avaavat tutkimustuloksensa relevanssin hankkeen sidosryhmille sekä miten tuloksia voisi konkreettisesti hyödyntää. Lisäksi he pohtivat mihin vaikuttavuustavoitteisiimme kyseinen tulos linkittyy ja ketkä kaikki voisivat tuloksesta hyötyä.

Tämän jälkeen vuorovaikutustiimimme koostaa tulokset nettisivuille ja tekee niistä nostoja sosiaaliseen mediaan. Tokikaan pelkkä tulosten listaaminen ei vielä saa aikaan vaikuttavuutta, mutta tämä prosessi on helpottanut vuorovaikutustiimin työtä, kun saamme helposti käsityksen siitä kuka ja miten tuloksia voisi hyödyntää sekä miten hankkeessa tehty tutkimus edistää vaikuttavuustavoitteitamme. Olemme saaneet myös tutkijoilta positiivista palautetta prosessista, joka on saanut heitä tarkastelemaan omia tutkimustuloksiaan uudessa valossa ja löytämään viestinnällisiä kärkiä niiden esille tuomiseen.

Vaikuttavuuskertomuksilla vaikuttavuus näkyviin

STN-hankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan ja raportoidaan vaikuttavuuskertomusten avulla. Jokaiselle hankkeen vaikuttavuustavoitteelle koostetaan tarina, joka kertoo millaisia toimenpiteitä, tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia kyseisen tavoitteen kohdalla on tapahtunut hankkeen aikana. Tarinoita päivitetään aina vuosittain vastaamaan hankkeen nykytilannetta. Hankkeen alussa tarinoiden merkitys ja prosessi olivat meillä hieman hukassa. Jatkuvan kehittämistyön ja oman taustatyön avulla sille on kuitenkin löytynyt tekemistä tukeva teoreettinen viitekehys (mm. Kontribuutioanalyysi ja vaikutusketjut) ja selkeä rooli hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa.

CICAT2025-hankkeen oma prosessi vaikuttavuuskertomusten osalta alkaa yhteisellä työpajalla, jossa kaikkien työpakettien edustajien kanssa käydään hankkeen vaikuttavuustavoitteiden tilanne läpi. Tämän jälkeen vuorovaikutustiimi tekee yhteisten keskusteluiden pohjalta kyselylomakkeen, johon vastaamalla kaikki työpaketit saavat kertoa oman näkemyksensä tavoitteisiin liittyvistä toimenpiteistä, tuotoksista, tuloksista ja vaikutuksista. Vuorovaikutustiimi koostaa kyseylyvastausten perusteella alustavat tarinat tai muokkaa olemassa olevista tarinoista uuden version. Viimeisessä vaiheessa kaikki konsortion jäsenet saavat muokata ja kommentoida tarinoiden sisältöä, minkä jälkeen vuorovaikutustiimi viimeistelee tarinat. Prosessimme on monivaiheinen ja vaatii vuorovaikutustiimiltä resursseja, mutta uskon sen lisäävän yhteistyötä työpakettien välillä ja tuovan poikkileikkaavamman näkökulman vaikuttavuustarinoihimme.

Työ vaikuttavuuden parantamiseksi jatkuu

Tässä kirjoituksessa kuvatut CICAT2025-hankken prosessit ovat syntyneet käytännön tarpeista ja motivaatioista tehdä aidosti vaikuttavampaa tutkimusta. Ne kehittyvät varmasti edelleen eteenpäin hankkeen jatkuessa. Haluamme rohkaista muita STN-hankkeita kehittämään omia vaikuttavuuden prosessejaan omista tarpeistaan käsin. CICAT2025-hankkeen positiivinen tilanne vaikuttavuustyön osalta kumpuaa varmasti konsortiostamme löytyvästä motivaatiosta oppia uutta ja avoimuudesta uusia tekemisen tapoja kohtaan. Niin tutkijat kuin vuorovaikutustiimikin ovat aina valmiita kehittämään omaa vaikuttavuusosaamistaan paremmaksi.

Sara Malve-Ahlroth