Kestävään kasvuun tähtäävä kiertotalousliiketoiminta tarvitsee julkisen sektorin tukea
Mitä kestävä kasvu on ja miten kiertotalousliiketoiminta edistää sitä?
Julkisen sektorin rooli kestävän kasvun ja kiertotalousliiketoiminnan edistämisessä on erittäin tärkeä. Kiertotalousyritykset tarvitsevat yritysrahoitustukea, yritysneuvontaa, ennakoivaa lainsäädäntöä, tietoa kestävän kasvun edellytyksistä ja pitkäjänteistä poliittista päätöksentekoa.
Suomessa on monipuolinen ja kasvava joukko kiertotalouden startup-yrityksiä, joiden innovaatio- ja arvonluontipotentiaali on korkea. Kiertotalouden startup-yritykset tarjoavat kestävän liiketoiminnan innovatiivisia tuote- ja palveluratkaisuja eri alojen yrityksille, julkisorganisaatioille ja kuluttajille ja luovat asiakkaille uusia kestävän kasvun mukaisia arvonluomisen keinoja.
Tutkimustemme mukaan kiertotalouden startup-yritykset ovat vahvasti sekä teknologia- että palvelulähtöisiä ja monet yritykset yhdistävät digitaalista liiketoimintaosaamista kiertotalousosaamiseen. Startup-yritykset pyrkivät kansainvälistymään voimallisesti ja tarjoavat teknologioita ja palveluja ratkaisemaan yhä vaativampia asiakas- ja ympäristöongelmia.
Kestävää kasvua edistävät kiertotalousyritykset luovat taloudellista, sosiaalista ja ympäristöarvot huomioivaa hyvinvointia laajasti yhteiskuntaan. Kestävä kasvu tarkoittaa uudenlaista arvontuottomallia, jossa taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia mitataan siten, että taloudellisen tuloksen rinnalla huomioidaan toiminnan ympäristövaikutukset, ihmisten hyvinvointi ja tulevien sukupolvien mahdollisuus elää maapallolla. Kestävä kasvu auttaa saavuttamaan hiilineutraaliuustavoitteet.
Kestävään kasvuun tähtäävä kiertotalouden yritystoiminta tarvitsee rahoitusmalleja, joissa yhdistyy pitkäjänteinen tuotekehitys ja kokeileva liiketoiminta.
Kiertotalous ei suinkaan ole pelkästään materiaalien kierrätystä, vaan se luo uusia markkinoita, liiketoimintamahdollisuuksia ja muokkaa kuluttajien ostokäyttäytymistä, ja sen edistäminen tuo ratkaisuja ilmastokriisiin, biodiversiteettikatoon, kansantalouden kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Kestävään kasvuun tähtäävä kiertotalous tarkoittaa luonnonvarojen käytön vähentämistä, materiaali-, energia- ja ravinnekiertojen sulkemista sekä tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvon säilyttämistä taloudessa mahdollisimman kauan.
Miksi julkisen sektorin pitää edistää kiertotalousliiketoimintaa?
Suomessa aloittavalle yritykselle on paljon erinomaisia palveluja tarjolla. Yrityksen perustaminen ei vaadi paljoakaan paperityötä, ja ELY-keskuksissa on toimivat yrityspalvelut, joista yritykset saavat neuvoja ja starttirahaa yrityksen perustamiseen. Lisäksi kasvuun tähtäävään liiketoimintaan saa rahoitusta Business Finlandilta, Sitrasta ja Finnverasta. Nämä palvelut ovat jatkossakin tärkeitä, mutta niitä pitää kehittää, koska kestävään kasvuun tähtäävä kiertotalouden yritystoiminta tarvitsee rahoitusmalleja, joissa yhdistyy pitkäjänteinen tuotekehitys ja kokeileva liiketoiminta.
Kiertotalousyritykset etsivät asiakkaita, alihankkijoita ja yrityskumppaneita, jotka ovat sitoutuneita ympäristö- ja yhteiskuntakestävyyteen. Kestävien ratkaisujen saaminen markkinoille vaatii kokeilemista ja riskinottoa yhdessä asiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa.
Myös yritysneuvojien on hyvä tietää ja tunnistaa tällainen kokeileva liiketoiminta oleelliseksi liiketoiminnaksi. Lisäksi ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävän yritysrahoituksen kriteerien pitää olla selkeitä. Rahoitus- ja tukikriteereihin on määriteltävä selkeästi taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.
Kestävää kasvua edistävän poliittisen päätöksenteon pitää olla ennakoivaa (eduskunta, ministeriöt, EU), koska tehokas oikeanlainen ja oikea-aikainen sääntely ja lainsäädäntö kannustavat yrityksiä kehittämään uutta liiketoimintaa ja investoimaan kiertotalouteen Suomessa.
Lue myös politiikkasuosituksemme, jossa kerromme, miten kestävän kiertotalouden startup-toimintaa voidaan tukea. Suosituksissa olemme tuoneet esille kiertotalouden startup-yrittäjien äänen.
Hanna Lehtimäki
hanna.lehtimaki@uef.fi
Ville-Veikko Piispanen
ville-veikko.piispanen@uef.fi
Kaisa Henttonen
kaisa.henttonen@uef.fi