Kestävyyden edistäminen terveydenhuollossa vaatii aktiivisuutta – myös pandemian aikana

Terveydenhuollosta puhuttaessa ei olla totuttu puntaroimaan alan ympäristövaikutuksia. Terveydenhuollon vastuullisuusajattelu on sen sijaan painottunut pitkälti potilasturvallisuuteen, mikä on korostunut entisestään nykyisessä pandemiatilanteessa.

Ihmistoiminta on ajanut luonnonympäristömme ahtaalle, ja alalla kuin alalla tulisi panostaa huomattavasti enemmän ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Koronapandemiallakaan ei pitkään voida perustella ympäristön huomiotta jättämistä, sillä odotettavissa on, että erilaiset pandemiat tulevat olemaan osa päivittäistä elämäämme myös tulevaisuudessa. Nämä erilaiset mutta toisiinsa vahvasti kytköksissä olevat haasteet tulisi hoitaa rinta rinnan.

Ympäristöasioissa terveydenhuollon toimijat ovat enimmäkseen oman aktiivisuutensa varassa, sillä sektorilta puuttuu koko alaa koskevat, konkreettiset ympäristötavoitteet.

Terveydenhuoltosektori kuluttaa huomattavia määriä muun muassa vettä, energiaa, kemikaaleja ja kertakäyttötuotteita, joita tuotetaan ympäri maailmaa (Karlsson & Öhman 2005; Seppälä et al. 2009). Esimerkiksi kertakäyttöisyyttä puoltaa potilasturvallisuus, mutta osittain taustalla on myös tietynlainen kyseenalaistamaton alan käytäntö. Nämä kaikki käytänteet yhdessä luovat merkittävän ympäristökuorman. Kestävyysmuutos edellyttää tuttujen toimintatapojen kyseenalaistamista.

Me ihmiset olemme osa luontoa. Luonnonympäristömme hyvinvointi vaikuttaa keskeisesti myös ihmisten hyvinvointiin, kansanterveyteen ja ympäristöterveyteen. Kriittisesti ajatellen terveydenhuolto kaivaa omaa kuoppaansa, mikäli se ei pysty pienentämään ympäristökuormaansa. Ympäristöasioissa terveydenhuollon toimijat ovat kuitenkin enimmäkseen oman aktiivisuutensa varassa, sillä sektorilta puuttuu koko alaa koskevat, konkreettiset ympäristötavoitteet.

Ympäristöteot vaativat ponnistuksia, mutta niillä on myös positiivisia talousvaikutuksia. Optimoimalla esimerkiksi energian käyttöä ja vähentämällä ilmansaasteita voidaan samalla pienentää terveydenhuollon tasaisesti kasvavia menoja (ks. esim. Talouselämän uutinen).

Kestävyystoimijuus avain kestävään muutokseen

Tutkimus osoittaa, että organisaation kestävyysstrategia on sitä vaikuttavampi, mitä paremmin se kytkeytyy organisaation päivittäiseen toimintaan (Rodrigues & Franco 2019). Terveydenhuollon alalla aiheesta tiedetään kuitenkin vielä vähän.

Käynnissä olevan väitöstutkimukseni ensimmäisessä vaiheessa kartoitan sairaanhoitopiirien ympäristöstrategioita sekä niiden kunnianhimon tasoa. Strategian ohella on oleellista ymmärtää, kuka vie kestävyysmuutosta eteenpäin. Siksi kartoitan myös, ketkä ovat keskeisiä kestävyystoimijoita eri sairaanhoitopiireissä.

Kestävyystoimijuus voidaan nähdä yksilön tai ryhmän motivaationa ja käytännön toimina kestävyyden edistämiseksi. Nämä toimijat voivat olla avain kestävään muutokseen organisaatioissaan. Yksilöiden arvot saattavat muuttua ympäristötietoisuuden kasvaessa, jolloin motivaatio vaikuttaa asioihin saattaa myös kasvaa. Erityisesti nuoremmat sukupolvet haluavat tehdä työtä, jolla on merkitystä (Deloitte 2017). Toimijuuden mahdollistaminen ja työntekijöiden kuuleminen ympäristöystävällisten ratkaisujen löytämisessä voivat avata uusia mahdollisuuksia ympäristön parempaan huomioimiseen.

Ympäristöllistä vastuuta edistämällä voidaan parhaassa tapauksessa tukea samalla muidenkin kestävyyden osa-alueiden toteutumista.

Terveydenhuoltosektori on onneksi yhä aktiivisemmin tarttumassa ympäristöhaasteisiin. Kiinnostus ympäristöasioihin on kasvamassa suomalaisissa sairaanhoitopiireissä, ja esimerkiksi tänä vuonna on julkaistu Sairaanhoitopiirien opas vastuullisiin hankintoihin (Keino), joka huomioi myös ympäristönäkökulmia. Paljon on vielä tehtävää, mutta läpi organisaatioiden löytyy myös halukkaita toimijoita. Väitöskirjatyöni avulla sekä minä että terveydenhuoltosektori voimme yhdessä oppia lisää alan ympäristövastuun edistämisestä.

Aiemmat esimerkit osoittavat, miten ympäristöllistä vastuuta edistämällä voidaan parhaassa tapauksessa tukea samalla muidenkin kestävyyden osa-alueiden toteutumista. Sosiaalinen kestävyys lisääntyy, kun työntekijät tulevat entistä paremmin kuulluiksi, ja kansanterveys paranee ympäristökuorman pienentyessä. Taloudelliset säästöt ja resurssiviisaus puolestaan parantavat taloudellista kestävyyttä ja edistävät kiertotaloutta Suomessa. On kuitenkin selvää, että kestävyyden parantaminen ja toimijuuden edellytysten lisääminen vaativat myös poliittista tahtoa päättäjiltä. Kestävyys vaatii monen tahon aktiivista yhteistyötä.

Tulen kirjoittamaan tutkimukseni tuloksista lisää lähivuosien aikana.

Larissa Niemi
Väitöstutkija
Turun kauppakorkeakoulu

Lähteet

Deloitte (2017) The 2017 Deloitte Millennial Survey. Apprehensive millennials: seeking stability and opportunities in an uncertain world. <https://www2.deloitte.com/content/dam/Deloitte/global/Documents/About-Deloitte/gx-deloitte-millennial-survey-2017-executive-summary.pdf>, haettu 30.3.2018.

Karlsson, Mårten − Öhman, Dolores Pigretti (2005) Material consumption in the healthcare sector: Strategies to reduce its impact on climate changed − The case of Region Scania in South Sweden. Journal of Cleaner Production, Vol. 13, 1071−1081.

Keino. Sairaanhoitopiirien opas vastuullisiin hankintoihin. <https://www.hankintakeino.fi/sites/default/files/media/file/Sairaanhoitopiirien%20opas%20vastuullisiin%20hankintoihin%2031.1.2020.pdf>, haettu 10.9.2020.

Rodrigues, Margarida – Franco, Mário (2019) The Corporate Sustainability Strategy in Organisations: A Systematic Review and Future Directions. Sustainability, Vol. 11(22), 6214.

Seppälä, Jyri − Mäenpää, Ilmo − Koskela, Sirkka − Mattila, Tuomas − Nissinen, Ari − Katajajuuri, Juha-Matti − Härmä, Tiina − Korhonen, Marja-Riitta − Saarinen, Merja – Virtanen, Yrjö (2009) Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla. Suomen ympäristö 20 | 2009. Suomen Ympäristökeskus. <https://motiva.fi/files/4771/Suomen_kansantalouden_materiaalivirtojen_ymparistovaikutusten_arviointi_ENVIMAT-mallilla.pdf>, haettu 26.9.2019.