Kiertotalouden ekosysteemit – mistä on kyse ja millaisia ne ovatkaan?
Viime aikoina ekosysteemi-sanaa on alettu käyttää enenevässä määrin, myös kiertotalouden yhteydessä. Puhutaan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemeistä, tekstiiliekosysteemistä, akkuekosysteemistä tai innovaatioekosysteemeistä. Ekosysteemi koetaan siis jollain tavalla näppäränä ilmaisuna, kun haluamme kuvata tilannetta, jossa monet toimijat yhdessä kehittävät jotain tai monia toimijoita tarvitaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Luonnon ekosysteemien kautta meidän on helppo hahmottaa, että erilaisia, toisiaan täydentäviä toimijoita tarvitaan, ja kaikilla on oma paikkansa ja tehtävänsä ekosysteemissä. Ekosysteemi on siis toimiva metafora kuvaamaan monen toimijan kompleksista kokonaisuutta, jossa tarvitaan erilaisia toimintoja ja sen myötä erilaisia tekijöitä ja rooleja. Kiertotalous on ilmiö, joka lähtökohtaisesti vaatii monenvälistä yhteistyötä ja on sitä kautta systeeminen. On siis luontevaa, että kiertotalousekosysteemi-sana on yleistynyt niin nopeasti. Samaan aikaan, juurikin ehkä ketterän monikäyttöisyytensä vuoksi sanat ”ekosysteemi” tai ”kiertotalousekosysteemi” ovat myös hieman epämääräisiä: mitä sanoilla siis oikeasti tarkoitetaan?
Mitä ekosysteemillä tarkoitetaan ja mitä eväitä ekosysteemitutkimus antaa kiertotalouden ekosysteemien ymmärtämiseen?
Ekosysteemi on paitsi toimiva metafora myös tutkimuksellinen käsite, jolla tarkoitetaan monen toimijan muodostamaa verkostomaista, jatkuvasti kehittyvää kokonaisuutta, jossa toimijoilla on toisiaan täydentävät roolit ja jossa toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Ekosysteemillä on usein jokin tietty yhteinen tavoite, kuten uuden tiedon luominen tai liiketoiminnan toteuttaminen. Ekosysteemitutkimus, jota tehdään johtamisen sekä innovaatio- ja teknologiajohtamisen alueilla, tutkii juurikin tällaisia ilmiöitä.
Kaupunkipyörät mahdollistaa ekosysteemi, jossa on mukana niin kaupunki kuin yrityksiä ja kaupunkilaisiakin.
Ekosysteemitutkimus on kasvanut ja kehittynyt viime aikoina vauhdilla, koska moni ilmiö nyky-yhteiskunnassa digitalisaatiosta kestävyyteen edellyttää, että ymmärrämme ja hahmotamme isompia toimijakokonaisuuksia ja osaamme myös toimia tällaisissa kokonaisuuksissa. Ekosysteemitutkimus antaa eväitä selkeyttää ja jäsentää myös kiertotalousekosysteemikeskustelua, sillä ekosysteemitutkijat ovat jo pitkään hahmottaneet erilaisia ekosysteemityyppejä ja ekosysteemien toimintaperiaatteita, ja selvittäneet, miten erilaiset ekosysteemit toimivat. Tällaisen tutkimustiedon valossa voimme hahmottaa kiertotalouden ekosysteemejäkin paremmin.
Erilaiset ekosysteemit toimivat hyvin eri tavoin, riippuen esimerkiksi siitä, mikä on ekosysteemin tavoite eli mikä yhdistää toimijat yhteen – onko se esimerkiksi uuden tiedon luominen tai liiketoiminta. Monet toimijat liittyvät helposti mukaan kehittämään uutta tietoa esimerkiksi muovin prosessoinnista, koska silloin jopa kilpailevat yritykset voivat hyötyä helposti synergistisestä teknologiakehityksestä. Myös ekosysteemin rakenne vaikuttaa sen toimintaan ja jopa sen johtamiseen – onko ekosysteemissä yksi aktiivinen veturitoimija keskiössä vai onko kyse ennemminkin samantasoisten, niin sanottujen horisontaalisten toimijoiden yhteistyöstä. Veturitoimijalla on usein enemmän valtaa vaikuttaa muiden tekemisiin kehittyvässä ekosysteemissä, kun taas horisontaalisessa yhteistyössä toimijoiden pitää löytää yhdessä suunta tekemiselle.
Kuka kuuluu kiertotalousekosysteemiin?
Kiertotalousekosysteemin toimijat ovat hyvin moninaisia. Ne voivat olla pieniä tai suuria yrityksiä valmistavista yrityksistä palveluyrityksiin, kaupunkeja ja kuntia, ministeriöitä, yliopistoja, yleishyödyllisiä organisaatioita, liittoja ja kansalaiskuluttajia. Esimerkiksi kaupunkipyörät mahdollistaa ekosysteemi, jossa on mukana niin kaupunki kuin yrityksiä ja kaupunkilaisiakin.
Toimijan ei aina tarvitse edes tiedostaa olevansa osa ekosysteemiä.
Toinen esimerkki on tekstiilikierron ekosysteemi, joka kattaa moninaisia teollisia ja kaupallisia toimijoita tekstiilikuidun kerääjistä prosessoijiin mutta myös kuluttajakansalaisen, joka palauttaa tekstiilin takaisin prosessoitavaksi. On tärkeää huomata, että yksittäinen toimija voi kuulua useaan ekosysteemiin. Olennaista on myös se, että toimijan ei aina tarvitse edes tiedostaa olevansa osa ekosysteemiä.
Kiertotalousekosysteemin toimijoilla on yhteinen tavoite – koska tavoitteet ovat erilaisia, myös kiertotalousekosysteemit ovat erilaisia
Kiertotalousekosysteemit ovat siis hyvin erilaisia niin rakenteiltaan kuin tavoitteiltaan. Osa niistä keskittyy resurssien ja materiaalien kiertoon, osa tiedon kiertoon ja osa liiketoiminnan mahdollistamiseen ja taloudellisen arvon luomiseen. Osassa taas on kaikkia näitä piirteitä.
Resurssin ja materiaalin kiertoon keskittyvästä ekosysteemistä esimerkkinä voisi olla tekstiilien kierrättäminen ja uudelleen käyttäminen tai ravinteiden kierron varmistaminen. Kiertotalousekosysteemin päätavoite voi olla kuitenkin myös kiertotalousosaamisen kehittäminen eli yksinkertaisesti se, että meidän pitää kehittää uutta tietoa ja tekniikkaa, kuten uusia kuitujen prosessointitekniikoita tai digitaalisia kuiduntunnistusteknologioita, kyetäksemme parempaan tekstiilien kiertoon. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, miten liiketoiminnallisesti tällainen uusi toiminta on mahdollista. Tätä tehdään esimerkiksi Telaketju-verkoston ja tekstiilikierron ekosysteemissä.
Kiertotalouden liiketoimintaekosysteemeissä puolestaan kyse on siitä, että yritys voi tehdä ympäristöllisesti kestävää sekä kannattavaa liiketoimintaa kehittämällä arvoverkostoaan tähän suuntaan. Tästä esimerkkinä on Neste, jonka hankintaketjut ja asiakkuudet ovat muuttuneet valtavasti, kun sen toiminnan painopiste on muuttumassa fossiilisten polttoaineiden tuottamisesta uusiutuviin.
Kiertotalouden liiketoimintaekosysteemeissä kyse on siitä, että yritys voi tehdä ympäristöllisesti kestävää sekä kannattavaa liiketoimintaa kehittämällä arvoverkostoaan tähän suuntaan.
Mielenkiintoisia kiertotalouden alustaekosysteemejä ovat mm. Netlet ja Resq, jotka yhdistävät rakentamisen tai ruuan ylijäämät ja niiden käyttäjät, ja alustamallia käyttämällä tekevät kiertotalousliiketoimintaa. Mielenkiintoisen kiertotalouden ekosysteemityypin muodostavat myös alueelliset teolliset symbioosit, kuten Kemi-Tornion alueella tapahtuva yhteistyö tai ECO3 Pirkanmaalla. Tällöin kiertotalousekosysteemiä sävyttää materiaalisten virtojen hallinta paikallisesti, kuitenkin myös kansainvälistä liiketoimintaa toteuttaen.
CICAT2025-hankkeessa olemme tutkineet useita tällaisia erilaisia kiertotalousekosysteemejä, ja näistä on lähiaikoina mielenkiintoisia tutkimusartikkeleita tulossa. Hyödyllistä luettavaa on myös VTT:n tutkijoiden ja TEM:n tilaama Kiertotalouden ekosysteemit -raportti, joka tuo lisää tulokulmia. Kiertotalousekosysteemi on kompleksinen mutta tärkeä käsite. Luodaan lisää tietoa yhdessä tästä tärkeästä ilmiöstä, sillä kiertotalouden systeemitason ja erilaisten kiertotalousekosysteemien toiminnan ymmärtäminen on olennaista ja jopa välttämätöntä kiertotalouden edistämiseksi!
Leena Aarikka-Stenroos
Hankekonsortion johtaja
Tampereen yliopisto, Hervanta
Lue lisää:
Aarikka-Stenroos, L., & Ritala, P. (2017). Network management in the era of ecosystems: Systematic review and management framework. Industrial Marketing Management, 67, 23-36. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0019850117306545?via%3Dihub
Orko, Inka; Ritschkoff, Anne-Christine; Lantto, Raija (2020) Kiertotalouden ekosysteemit. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-500-3