Kiertotalouden pyydystäminen kaupungeissa

Useat kaupungit ovat omaksuneet kiertotalouden hankkeisiinsa ja strategisiin ohjelmiinsa, ja sen avulla ne voivat vahvistaa itseään. Tästä seuraa tärkeä yhteisvaikutus: yhdessä kaupungit toimivat keskeisinä kiertotalouden edistäjinä. Kaupunkien on osattava ’pyydystää’ kiertotalous ja muokata se sopivaksi paikallisiin olosuhteisiin yhdessä yritysten, kaupunkilaisten, tutkimuksen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Nyt kun maailman talous on nyrjähtänyt, kaupungeissa laadittavilla kiertotalouden tiekartoilla voi olla odottamattomia hyötyjä.

Ajatus kiertotaloudesta rantautui Suomeen 2010-luvun alkupuolella. Kiertotalouden soveltaminen lupaa kaupungeille hyvinvointia, kilpailukykyä ja erilaisia lisäarvon muotoja. Kiertotalouden lupaukset talous- ja ympäristöhyödyistä voivat kuitenkin toteutua vain, jos kaupungit onnistuvat yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö taas vaatii kaikilta osapuolilta sitoutuneisuutta. Mutta mihin kiertotalous oikeastaan on kaupungeissa kiinnittynyt ja mihin se voidaan juurruttaa?

Kiertotalouden ensimmäinen aalto

Kiertotalous on monitahoinen käsite. Se näyttäytyy laajalle ulottuvana talousmallina, joka pyrkii läpäisemään yhteiskunnan eri tasoja ja toimintoja. Todellisuudessa se kuitenkin hakee vielä paikkaansa, kehittyen ja houkutellen samanhenkisiä toimijoita mukaansa. Kiertotalousajattelun yksi perusviesteistä on, että nykytalouden lineaarinen toimintalogiikka on haaskaava ja kestämätön, ja olisi oikein sulkea se kiertotaloudeksi. Tällainen toimintapa toisi yhteiskunnalle hyötyjä, joista voidaan vain unelmoida. Nämä hyödyt eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan kiertotalouden integroiminen kaupunkeihin vaatii luovaa ja vastaanottavaista asennetta. Kiertotalous ei nimittäin vielä tarjoa kattavaa käsikirjaa siitä, kuinka resurssivirrat pidetään mahdollisimman pitkään kierrossa tai kuinka lineaaritalous syrjäytetään.

Ensimmäisiä esimerkkejä kaupunkien kiertotaloudesta ovat kiertotalouteen keskittyvät yritysalueet. Myös kaupunkien julkiset hankinnat ovat tukeneet kiertotaloutta. Kiertotalousratkaisut ovat murtautuneet myös uusien kaupunginosien suunnitteluun, mutta tässä ollaan vasta alkumetreillä. Tehtäväkenttä on kuitenkin paljon näitä esimerkkejä laajempi. Esimerkiksi kaupunginhallinnon sisällä kiertotalouden toimintatapa tulisi saada leviämään yli hallintorajojen ja samalla kiertotalous pitäisi sovittaa muihin urbaanin kestävyyden tavoitteisiin.

Kiertotalouden integroiminen kaupunkeihin vaatii luovaa ja vastaanottavaista asennetta. Kiertotalous ei nimittäin vielä tarjoa kattavaa käsikirjaa siitä, kuinka resurssivirrat pidetään mahdollisimman pitkään kierrossa tai kuinka lineaaritalous syrjäytetään.

Poliittisessa puheessa kiertotaloutta lähestytään usein kansantalouden tai yritystoiminnan näkökulmasta ja suositaan ”älykkäitä” ja teknologisia liiketoimintaratkaisuja. Riskinä kuitenkin on, että muut urbaanin kestävyyden tärkeät seikat jäävät sivuun. Kansainväliset tutkimukset kertovat, että kaupunkilaiset, heidän elämäntapansa ja kulutustottumuksensa sekä kansalaistoiminta ovat tärkeä osa kaupunkien kiertotaloutta, kuten ovat myös kaupunkien infrastruktuurit ja niiden joustavuus sekä kiertotalouden tilantarve maankäytön suunnittelussa. Jos tämän tapaiset asiat unohtuvat, vaikeutuu myös kiertotalouden menestys.

Kiertotalouden tiekartat

Kiertotalouden tiekartat ovat oiva väline pyydystää kiertotalouden hyötyjä. Niitä onkin alettu laatia kaupungeissa eri osapuolten yhteistyönä. Tiekartan katalyyttinen voima perustuu sen laadinnassa käytettyihin systemaattisiin työpanoksiin: asetetaan konkreettisia askelmerkkejä, tavoitteita, aikatauluja ja vastuutahoja sekä tunnistetaan kiertotalouden potentiaalia kaupungissa. Potentiaali voi olla piilevää tai jo olemassa, jolloin ideasta tai käytännöstä voidaan kehittää kiertotalouden toimintatapa. Jotta kiertotalouden arvoa voidaan realisoida tiekartan ja muiden poliittisten linjausten avulla, on tiekarttaa tietenkin toteutettava ja sen toimeenpanoa seurattava aktiivisesti.

Kiertotalous voi tuottaa laajalti hyvinvointia ja arvoa kaupungeissa. Tämä potentiaali pitää kuitenkin vielä valjastaa. Poliittiset linjaukset Euroopan unionissa ja Suomessa tuovat näkyviin sen, että talouden uusi nousu on toteutettava yhteistyössä, kestävyyttä korostaen. Talousuudistukset voivat olla elinvoimaisia vain, jos ne ovat kestäviä ja palvelevat koko yhteiskuntaa. Vahva, omaperäinen ote kiertotalouteen helpottaa kaupunkeja tarttumaan tähän virtaan yhdessä yritysten, kaupunkilaisten ja tutkimuksen kanssa.

Ari Jokinen, Aleksandra Riki ja Erkki-Jussi Nylén
Tampereen yliopisto, ympäristöpolitiikan tutkimus