Miten pandemia katalysoi kestävää kiertotaloutta?
Viikko sen jälkeen, kun Delhissä, yhdessä maailman saastuneimmassa kaupungissa, oli asetettu COVID-19-pandemian vuoksi ulkonaliikkumiskielto, saimme intialaiselta tutkijakollegaltamme kuvan kirkkaan sinisestä taivaasta korkeiden kerrostalojen yläpuolella. Viestissään hän kertoi, että näki sinisen taivaan ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen Delhin kattojen yllä. Vastaavia kuvia ja viestejä on tullut monista muista maailman suurista kaupungeista. Koronaviruksen leviämisen hidastamiseen tähtäävien toimien myötä ihmisten liikkumista on rajoitettu, minkä seurauksena ilmanlaatu on parantunut maailman metropoleissa merkittävästi.
Mitä tapahtuu koronaviruspandemian jälkeen hiilidioksidipäästöille ja ilmaston lämpenemiselle? Jotkut ajattelevat, että havainnot ilmanlaadun paranemisesta havahduttavat ihmiset entistä pontevammin toimimaan ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Toiset pelkäävät, että talouden taantuman jälkeen investoinnit hiilivoimaan lisääntyvät ennennäkemättömällä vauhdilla, jotta talouden rattaat saadaan taas toimimaan vauhdikkaasti.
Siirtyminen hiilineutraaliin talouteen on hidas ja monipolvinen prosessi. Sitä hidastavat ja vauhdittavat monenlaiset tekijät lainsäädännöstä kierrättämisen arkikäytäntöihin ja liiketoiminta-ajattelusta teknologiaratkaisuihin. Me tarkastelemme kiertotaloutta yhtenä hiilineutraalin talouden vauhdittajana ja tutkimme, mitkä tekijät katalysoivat eli vauhdittavat kestävää kiertotaloutta. Kestävä kiertotalous tarkoittaa luonnonvarojen käytön vähentämistä, materiaali-, energia- ja ravinnekiertojen sulkemista sekä sitä, että tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman kauan.
Pandemia vauhdittaa kestävyysmuutosta
Koronaviruspandemiaa voidaan pitää kiertotaloutta vauhdittavana katalyyttinä, joka nivoo kiertotalouskehityksen uudella tavalla yhteiskuntaan ja talouteen. Siirtyminen kestävään kiertotalouteen on hidas muutos, joka tapahtuu sykäyksittäin. Kyse ei ole suoraviivaisesta siirtymästä vanhasta uuteen vaan pikemminkin on kyse kehkeytyvästä prosessista, jossa monet eri tekijät vaikuttavat toisiinsa ja jossa osa muutostekijöistä saa aikaan nopeita ja osa hitaita muutoksia. Pandemia luo muutosvoiman ja yllyttää perustamaan erilaisia areenoita, joissa yhteiskunnan hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun välisiä ihanteita neuvotellaan uudella tavalla ja uuteen järjestykseen suhteessa toisiinsa.
Yhteiskunnallisena muutosvoimana pandemia on raju, koska se pysäyttää ihmisten tavallisen arjen äkillisesti ja hätkähdyttää perusturvallisuuden tunnetta. Pandemia kyseenalaistaa perustavanlaatuisesti yhteiskunnan ja talouden toiminnan paikallisena kokemuksena ja globaalissa viitekehyksessä. Samalla se pureutuu syvälle ihmisten ajatteluun siitä, mikä on tavoiteltavaa omassa elämässä, minkälaisista asioista uskaltaa unelmoida, minkälaisiin riskeihin pitää varautua ja millaiset asiat uhkaavat omaa ja perheen hyvinvointia. Näin se toimii myös kiertotaloutta edistävänä muutosvoimana.
Pandemia katalysoi kestävyysmuutosta ravistellessaan ihmisten arjen uuteen järjestykseen, rikkoessaan vallitsevan yhteisöllisen turvallisuudentunteen ja havahduttaessaan ihmiset huomaamaan arjen toimeliaisuuden ympäristövaikutuksia.
Pandemian ja kestävän kiertotalouden välille ei synny sellaista lineaarista syy-seuraussuhdetta, että kestävä kehitys käynnistyisi pandemiasta kuin nappia painamalla. Sen sijaan pandemia katalysoi kestävyysmuutosta ravistellessaan ihmisten arjen uuteen järjestykseen, rikkoessaan vallitsevan yhteisöllisen turvallisuudentunteen ja havahduttaessaan ihmiset huomaamaan arjen toimeliaisuuden ympäristövaikutuksia. Tällainen vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen ulkopuolelta tuleva murros ravistelee ihmisten elämää ja yhteiskuntaa kaikissa maailman maissa. Suomessa monet ovat hämmästyneet, kuinka nopeasti ihmiset ovat ryhtyneet palauttamaan yhteisiä selviytymisen keinoja. Ne perustuvat johonkin muuhun kuin ostamiseen, kuluttamiseen ja pois heittämiseen. Paikallisia voimavaroja ja monenlaisia taitoja suosiva kiertotalous oli elämäntapa vielä kaksi sukupolvea sitten.
Uudenlainen tulevaisuus
Pandemia toimii kiertotalouden muutosvoimana myös siksi, että se tekee särön menneen ja tulevan väliseen jatkumoon. Epäjatkumo mahdollistaa myös muiden itsestään selvinä pidettyjen jatkumoiden, arvojen, uudelleentulkinnan. Talouden suhde ympäristöön, yhteiskunnan suhde talouteen ja ihmisten suhde materiaan avautuvat pohdittaviksi uudella tavalla. Särö menneen ja tulevan jatkumossa mahdollistaa, että ihmiset yksilöinä ja yhteisönä alkavat kuvitella tulevaisuuden uusilla tavoilla. Arjen kokemus luopumisesta ohjaa huomion asioihin, joita olemme tottuneet pitämään itsestään selvinä. Tämä ulkopäin tuleva kyseenalaistamisen pakko ruokkii mielikuvitusta ja herättää uudenlaisia toiveita.
Mutta tuliko koronaviruksen aiheuttama mullistus sittenkään ulkoapäin? Kaupunkien ilma on osa talousjärjestelmää, samaan tapaan kuin ehtyvät luonnonvarat ja hupeneva luonnonkirjo. Myös koronavirus on osa talousjärjestelmää. Sillä ei olisi väyliä salamalevintään ilman globaalitaloutta. Voidaan siis huomata, että pandemia on sekä sisäinen että ulkoinen muutosvoima.
Kuva sinisestä taivaasta maailman saastuneimmassa kaupungissa Delhissä herättää toivoa, havahduttaa unelmoimaan puhtaasta ilmasta ja ideoimaan, miten tämän tilan ylläpitäminen olisi mahdollista senkin jälkeen, kun ihmiset palaavat työhön, alkavat asioida kaupoissa ja tavata läheisiään ja ystäviään.
Hanna Lehtimäki
Catalysts and dynamics -työpaketin vetäjä, hankekonsortion varajohtaja
Ari Jokinen
Change and sustainability -työpaketin vetäjä
Mitä tarkoitamme katalyytillä?
Katalyytti on positiivinen muutosvoima, joka vauhdittaa siirtymistä kestävään kiertotalouteen. Katalyyttien tutkiminen auttaa ymmärtämään, miten systeeminen muutos tapahtuu usean tekijän yhteisvaikutuksesta.
Katalyytit vaikuttavat konkreettisesti kiertotalouden toimintoihin, vuorovaikutuksiin ja takaisinkytkentöihin systeemin sisällä. Katalyytit luovat ja ylläpitävät suotuisia olosuhteita kiertotalouden edistymiselle. Usean katalyytin ryhmät voivat luoda muutosareenoita, jotka vauhdittavat siirtymistä kiertotalouteen.
Katso muut keskeiset CICAT2025-käsitteet