Yhteistyöllä kohti kestävää tulevaisuutta: CICAT2025 mukana European Days for Sustainable Circular Economy -konferenssissa
Yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tapahtumista, European Days for Sustainable Circular Economy -konferenssi, järjestettiin Finlandia-talolla 30.9.–1.10.2019. Konferenssin tarkoituksena oli edistää siirtymää kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kiertotaloutta, jonka ympärille yhteiskunta ja teollisuus voisivat kestävästi rakentua. Paikalla olleet 800 osallistujaa 40 eri maasta edustivat tieteentekijöitä, yrityksiä, poliitikkoja, järjestöjä, julkishallintoa ja EU:ta. Tapahtuma tarjosi kutkuttavan mielenkiintoisia esityksiä kiertotalousratkaisuista ja -tutkimuksesta, paneelikeskusteluja sekä laajempaa visiota siitä, mihin EU-tasolla halutaan kiertotaloudessa tähdätä.
Konferenssin pääviesti oli se, että kestävä kiertotalous vaatii asenteiden, mielikuvien, prosessien, liiketoimintamallien ja regulaation muutosta sekä kokonaisvaltaiseen ajatteluun perustuvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämä kaikki on välttämätöntä, sillä planeettamme kestokyvyn rajat on saavutettu. Nyt on myös poliittisesti oikea aika toteuttaa kiertotaloutta, sillä EU:n tahtotila on ottaa johtava asema kiertotaloudessa ja tehdä sitä yhteistyössä myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Kiertotalous on siis korkealla EU:n tavoitehierarkiassa ja lukuisia rahoituskanavia on avattu tukemaan tavoitetta.
“Tahtotila kiertotaloussiirtymän tekemiseksi on korkea, mutta monissa asioissa ollaan vasta ottamassa ensi askelia kohti kestävää kiertotaloutta.”
Poliitikot voivat varmistaa sopivan maaperän kiertotalouden edistämiseksi, mutta he eivät voi yksin luoda sitä. Systeeminen muutos edellyttää lineaaritalouden logiikan ja periaatteiden haastamista niin yrityksissä ja tutkimusorganisaatioissa kuin kansalaistenkin keskuudessa. Tarvitaan yhteistä näkemystä siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme luoda. Teknologinen murros ja innovaatiot tukevat siirtymässä kohti kestävää kiertotaloutta.
Monipuolinen kattaus tutkija- ja asiantuntijapuheenvuoroja
CICAT2025-hanke oli näyttävästi esillä konferenssissa. Hankkeella oli oma esittelypiste sekä sidosryhmäyhteistyötä käsittelevä posteri, jotka kutsuivat osallistujia keskustelemaan hankkeemme tutkijoiden kanssa. Isoimpana vetonaulana toimi tapahtumassa lanseeratut CICAT2025-hankkeen AR-videot, jotka houkuttelivat kokeilemaan pisteiltämme auenneita lisätyn todellisuuden videoita. Konsortiomme johtaja Leena Aarikka-Stenroos avasi konferenssiesitelmässään ja sitä seuranneessa paneelikeskustelussa hankkeemme katalyyttinäkökulman merkitystä ja toi esiin tieteen ja tutkimuksen roolia systeemisen muutoksen aikaansaamisessa.
Kokonaisuudessaan konferenssi tarjosi monipuolisen kattauksen tutkija- ja asiantuntijapuheenvuoroja. Erityisen kiinnostava oli Leidenin yliopiston Ester van der Voetin esitys aiheesta ”urban mining”, kaupunki kaivoksena. Kasvavat kaupungit ovat luonnosta talteen otettujen materiaalien napoja, sillä materiaalit tuodaan kaupunkeihin ja kulutetaan niissä. Kaupungit muodostavatkin valtaisia urbaaneja kaivoksia, joiden materiaalivarastoja voidaan kerätä ja hyödyntää. Esimerkiksi maanalaiset, käytöstä poistetut johdot ja putket, poisheitetty elektroniikka sekä rakennusjäte voivat muodostaa varantoja, joilla voi olla suurikin merkitys globaalissa resurssipulassa. Onkin arvioitu, että esimerkiksi alumiinin tuotannossa neitseellisten ainesten käyttö muodostaisi 1/3 ja uudelleenkäyttö 2/3 kokonaisuudesta 2100-luvulle siirryttäessä.
Kuva konferenssin stream-tallenteesta
Konsulttiorganisaatio Studio Transition perustaja, biologi Leen Gorissen kertoi innostavasti esimerkeistä, joissa uusia kiertotalousinnovaatioita on rakennettu biomimiikan eli luonnon jäljittelemisen avulla. Esimerkiksi bioteknologian start-up-yritys Sharklet Technologies kehittää pinnoitteita, joiden pintarakenteen muoto mikroskooppisella tasolla tarkasteltuna perustuu hain ihon rakenteeseen. Tätä antibakteerista muotoa voidaan hyödyntää pinnoitteissa esimerkiksi sairaalaympäristöissä. PureBond puolestaan hyödyntää vedenkestävää ja myrkytöntä superliimaa vaneriteollisuudessa. Liima on kehitetty simpukoista inspiroituen ja niitä jäljitellen. Gorissenin teesinä oli, että luonnolla on miljoonien vuosien kokemus tuotekehityksestä ja että kiertotalous voi hyödyntää ympärillämme olevaa luonnon älykkyyttä ja monimuotoisuutta.
Päällimmäisenä konferenssista jäi mieleen se, että tahtotila kiertotaloussiirtymän tekemiseksi on korkea, mutta monissa asioissa ollaan vasta ottamassa ensi askelia kohti kestävää kiertotaloutta. Eri toimialojen luonne, investointihorisontti ja muutosnopeus on otettava huomioon eikä yhtä ratkaisua ei ole olemassa. Muutosta kiihdyttäviä katalyyttejä siis tarvitaan. Konferenssin loppupuheenvuorossa EU:n kilpailukykyasioista vastaava komissaari, pian Sitran pääjohtajana aloittava Jyrki Katainen korostikin, että kiertotalous toteutetaan älykkäällä yhteistyöllä yhdessä. ”Let´s make it happen!”
Maili Marjamaa
Hanna Salminen
Riikka Tapaninaho
Johanna Kujala