Ekosysteemikartoitus: Kotimaisen tekstiilikierron ajurit ja esteet
#vauhtiamuutokseen
Tutkimus käsittelee tekstiilien kiertotaloutta suomalaisen tekstiilikierron ekosysteemin rakentumisen näkökulmasta. Ekosysteemikartoituksessa tutkittiin ekosysteemissä esiintyviä toimijatyyppejä, tekstiili- ja kuitukiertoa mahdollistavia teknologioita sekä liiketoiminnallisia, organisaatiollisia, lainsäädännöllisiä, kielellisiä, visuaalisia sekä psykologisia ajureita ja esteitä, jotka vaikuttavat ekosysteemin kehittymiseen.
Ekosysteemikartoitus toteutettiin haastattelemalla suomalaisen tekstiilikierron keskeisiä, tekstiilikierron eri osa-alueita edustavia toimijoita. Tutkimus toteutettiin diplomityön muodossa.
Kartoituksen tulokset tukevat kokonaisvaltaisen muutoksen tarvetta sekä tekstiilien tuotannon että kulutuksen suhteen ja korostavat muun muassa yhteistyön, läpinäkyvyyden, kattavan viestinnän sekä eri toimijoiden roolien merkitystä kiertotalousekosysteemin muodostumisessa. Tulokset auttavat hahmottamaan toimivan ekosysteemin luomiseen vaikuttavien tekijöiden ja tarvittavien toimijatyyppien suurta määrää. Vaikka tietty ajuri olisi yksinäänkin vahva, kiihdyttävä voima, vaaditaan usein valtava kirjo samaan aikaan vaikuttavia ajureita, jotta tekstiiliteollisuuden kaltainen, perinteinen teollisuudenala alkaa muuntamaan toimintojaan onnistuneesti kiertotalouden mukaiseksi.
Tekstiiliekosysteemi on yksi CICAT2025-hankkeessa tutkittavista ekosysteemeistä. Tutkimus kartoittaa tätä kiertotaloutta kohti siirtyvää teollisuudenalaa hankkeen monitieteellisen tulokulman mukaisesti.
Tekijät: Eeva-Leena Pohls, Tampereen yliopisto
Tulosten mahdolliset hyödyntäjät: Ministeriöt, yritykset, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot
Tulosten hyödyntäminen:
Tutkimuksen tulokset luovat tehokkaan läpileikkauksen tekstiilien kiertotaloutta edistäviin ja hidastaviin tekijöihin, ja tarjoavat näin ollen hyödyllisen työkalun laajemman kokonaiskuvan sisäistämiseen sekä tekstiilikiertoon vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutusten pohtimiseen. Osa tutkimuksessa tunnistetuista ajureista on ominaisia juuri tekstiilienkierron ekosysteemille, mutta monet käsitellyistä ajureista voisivat vauhdittaa muidenkin valmistavien teollisuudenalojen siirtymiä kohti kiertotaloutta.
Tulokset tarjoavat ponnahduslaudan syvemmälle teknologiselle, liiketoiminnalliselle, organisaatiolliselle, lainsäädännölliselle, kielelliselle, visuaaliselle tai psykologiselle tutkimukselle tekstiilien kiertotalouden saralla.