Kiertotalouden kehykset: Vertailussa viranomaisviestintä ja kansalaisten määritelmät
Kiertotaloudesta puhutaan mediassa, viranomaisviestinnässä ja poliittisessa keskustelussa paljon. Esimerkiksi Suomen hallitusohjelmassa sana kiertotalous esiintyy 30 kertaa, monen eri hallinnonalan yhteydessä, monenlaisissa kehyksissä.
Tarkastelemme tässä artikkelissa, miten viranomaisviestinnän ja strategiapuheen kohdeyleisö eli suomalaiset selittävät ja kehystävät tämän Suomen tulevaisuuden keskeiseksi määrittäjäksi nostetun sanan. Vertaamme pääasiassa yliopisto-opiskelijoista koostuvan vastaajajoukon määritelmiä viranomaisviestinnässä ja tiedeyhteisössä vakiintuneisiin merkityksiin ja pohdimme kiertotalous-sanan mahdollisia ongelmia viestinnän ydinsanana. Teoreettinen näkökulmamme on pääosin kehysanalyyttinen, ja hyödynnämme tässä yhteydessä myös kehyssemanttista teoriaa.
Viranomaiset ja tiedeyhteisö viittaavat kiertotaloudella yleensä kokonaan uuteen talousmalliin, jossa keskeistä on uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytäminen ja sitä kautta kansantalouden kasvu ja kilpailukyvyn turvaaminen myös tulevaisuudessa. Kyselyymme vastanneiden tulkinnoissa kiertotalous samastuu pitkälti kierrätykseen, joka on lopulta melko kapea kiertotalouden osa-alue. Käy myös ilmi, että huomattava osa vastaajista ei osaa sijoittaa kiertotaloutta mihinkään viranomaisviestinnän näkökulmasta relevantteihin kehyksiin.
Tekijät: Ville Virsu, Turun yliopisto, Paula Sjöblom, Turun yliopisto
Julkaistu: Media & viestintä, Vol 43(3)
Tulosten mahdolliset hyödyntäjät: Opetus- ja kulttuuriministeriö, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot
Tulosten hyödyntäminen:
Tutkimus kertoo, kuinka laajasti ja millä tavoin kansalaiset tuntevat käsitteen kiertotalous. Tuloksia voidaan hyödytää suunniteltaessa kiertotalouteen liittyviä opetus- ja koulutussisältöjä sekä yleisesti kiertotalouteen liittyvää viestintää.
Lisätiedot tutkimuksesta:
Ville Virsu
vimivi@utu.fi