Kiertotalousekosysteemiä muodostamassa: potentiaalisten jäsenorganisaatioiden näkökulma
Yhteiskunnan kehittäminen ekologisesti kestävämmäksi edellyttää talouden rakenneuudistusta. Kiertotalous nähdään yhä vahvemmin kestävän talousmallin perustana, mutta siirtymä edellyttää systeemitason toimia. Kiertotalouden tutkimuskirjallisuudessa on hiljattain siirrytty talouden ekosysteemien tarkasteluun. Samaan aikaan ekosysteemit on tunnistettu myös valtakunnallisissa kehitysohjelmissa tavaksi edistää kiertotaloussiirtymää. Kestävyysmuutoksen vauhdittamiseksi onkin tärkeää saada ajantasaista, tarkempaa ja eri näkökulmat huomioivaa tietoa siitä, miten kiertotaloudellisten toimintamallien ja verkostorakenteiden muodostumista voidaan edistää. Siksi tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan, millaiset asiat vaikuttavat yritysten osallisuuteen kiertotalousekosysteemejä muodostettaessa.
Tutkielma koostuu perusteellisesta kirjallisuusosiosta, jossa yhdistetään kiertotalouden, ekosysteemien ja verkostojohtamisen julkaisuja tutkimusaiheen selkeyttämiseksi, sekä empiiriaosiosta, jossa esitellään tutkimuskysymykseen vastaamiseksi toteutettu tapaustutkimus ja sen tulokset. Tutkielma toteutettiin toimeksiantona Turun yliopistolle CICAT2025-yhteishankkeen puitteissa. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui eksploratiivinen yksittäistapaustutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuskohteena oli Varsinais-Suomen alueella muodostumisvaiheessa ollut kiertotalouden ekosysteemi, jonka kehitykseen ja konseptointiin haastateltavat yritykset olivat osallistuneet. Aineiston tulkinnassa edettiin aineistolähtöisesti Grounded Theory -menetelmän mukaisesti. Analyysin tuloksena havaittiin kahdenlaisia yritysten osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä kiertotalousekosysteemin muodostumisvaiheessa.
Tutkimustulosten perusteella yritysten osallisuuteen tutkimuskohteena olleen kiertotalouden ekosysteemin muodostumisvaiheessa vaikutti nykyhetkeen liittyviä motivaatiotekijöitä sekä tulevaisuuteen suuntautuvia odotuksia ekosysteemiä ja sen orkestroijaa kohtaan. Havainnot sekä vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia että täydentävät niitä. Toisaalta tulosten ja kirjallisuuden välillä havaittiin eroavaisuutta muun muassa siinä, miten kohdeyritykset suhtautuivat kilpailevaan toimintaan ekosysteemijäsenten välillä. Tutkielman kirjallisuuskatsauksen ja tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että potentiaalisten jäsenorganisaatioiden näkemykset on syytä ottaa huomioon ekosysteemiä muodostettaessa. Tähän liittyen tutkielman lopussa esitetään vielä käytännön toimenpidesuosituksia sekä jatkotutkimusehdotuksia.
Tekijät:
Iida Kuusela, Turun kauppakorkeakoulu
Julkaistu: Turun yliopisto, Kauppakorkeakoulu 2022 (PDF)
Tulosten mahdolliset hyödyntäjät: Yritykset, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot sekä kaupungit ja kunnat.
Tulosten hyödyntäminen:
1) Koska kiertotalouden suomenkielinen käsitteistö on yhä hyvin vakiintumatonta, voidaan yhtenä käytännön suosituksena esittää käsitteistön vakiinnuttamiseen ja tunnettuuden lisäämiseen tähtääviä toimia. Ekosysteemien orkestroijat kuin myös julkisen sektorin toimijat, tutkimus- ja opetuslaitokset sekä yleisesti yritysten johtajat voisivat pyrkiä aktiivisesti lisäämään tietoa kiertotaloudesta sekä siihen liittyvistä organisoitumistavoista, kuten tässä tapauksessa ekosysteemeistä. Kaventamalla käytännön ja tieteen välistä käsitteellistä kuilua voidaan edistää tutkimustiedon soveltamista käytännössä ja siten muun muassa vihreää siirtymää yhteiskunnassa.
2) Toinen käytännön suositus koskee ekosysteemin muodostumisvaiheen johtamista. Tähän liittyen voidaan todeta, että ekosysteemin orkestroijan rooli ekosysteemin muodostumisvaiheen koordinoijana vaikuttaa kiistattomalta kirjallisuuden ja tulosten valossa. Ensinnäkin orkestroijan olisi hyvä huomioida toimijoita ekosysteemiin houkutellessaan liittymiseen vaikuttavat motivaatiotekijät, joita olivat tämän tutkielman kohde-ekosysteemissä muun muassa pääsy tehokkaisiin materiaalikiertoihin sekä muilta toimijoilta saadut vinkit toiminnan kehittämiseksi ja yleisesti tietoisuus muiden toiminnasta kiertotalouden saralla. Toiseksi, ottamalla huomioon potentiaalisten jäsenorganisaatioiden odotukset muodostuvaa kiertotalousekosysteemiä kohtaan, orkestroija voi pyrkiä muun muassa välttämään pettymyksiä ja konfliktien syntymistä ekosysteemin myöhemmissä kehitysvaiheissa. Tuomalla esiin näitä ekosysteemin jäsenyyteen liittyviä mahdollisuuksia sekä havainnoimalla muita mahdollisia motivaatiotekijöitä orkestroija voi edistää toimijoiden halukkuutta liittyä ekosysteemiin.
3) Kolmas ja viimeinen käytännön suositus koskee potentiaalisten jäsenorganisaatioiden asenteita kilpailevaa toimintaa kohtaan. Tämän tutkielman tulosten ja aikaisemman tutkimuskirjallisuuden välillä havaittiin ristiriita siinä, miten mahdollinen kilpailuasetelma vaikuttaa toimijoiden motivaatioon toimia ekosysteemissä. Toisaalta yritykset saattavat pitää ekosysteemin sisällä ilmenevää kilpailuasetelmaa esteenä osallisuudelle, jolloin ekosysteemin orkestroijan kannattaa pyrkiä purkamaan tällaisia ajatuksia ja osoittamaan ekosysteemistä saatavat hyödyt. Toisaalta jotkin yritykset, jotka mahdollisesti ovat jo tietoisempia kiertotalouden periaatteista ja halukkaita edistämään kestävää kehitystä alueellaan, saattavat asennoitua suopeammin kilpailevaan toimintaan. Tällöin orkestroijan kannattaa pyrkiä valjastamaan tämä yhteiskehittymistä mahdollistava asenne toimintaa eteenpäin vieväksi asiaksi.
Lisätiedot tutkimuksesta:
Iida Kuusela
iida.e.kuusela@utu.fi
Turun kauppakorkeakoulu