When institutional logics meet: Alignment and misalignment in collaboration between academia and practitioners
#luodaanratkaisuja
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten yhteistyötä tekevien tahojen erilaiset institutionaaliset logiikat vaikuttavat yhteistyön tekemiseen sekä yhteisen ymmärryksen syntymiseen ja tavoitteen saavuttamiseen, varsinkin kiertotalouden alueella. Institutionaalisella logiikalla tarkoitetaan sitä, että toimijan käyttäytymistä määrittää se, mitä toimija pitää tärkeänä. Tutkimuksessa tutkittiin usean tapauksen kautta, miten yliopistot, yritykset ja hallinnolliset toimijat voivat yhteistyössä luoda kiertotaloudellisia ratkaisuja – siitä huolimatta ja sen ansiosta, että jokaisella näistä toimijoista on erilainen institutionaalinen logiikkansa, joka määrittää niiden toimintaa.
Yliopistot näkevät kiertotaloudessa tärkeän tutkimusalueen ja haluavat toimia tällä alueella uusinta uutta tietoa luoden ja tieteellisiä kontribuutioita tehden. Yritykset taas näkevät kiertotaloudellistumisessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia: ne korostavat sitä, että kiertotaloudellistumisen myötä yrityksen liiketoiminta muuttuu ja uudenlaista osaamista tarvitaan, mutta yrityksen logiikan mukaisesti tämän muutoksen ja uuden liiketoiminnan pitää olla taloudellisestikin kestävää eli kannattavaa. Hallinnolliset toimijat, kuten kaupungit ja aluekehittäjät, taas osallistuvat kiertotalouden edistämiseen siksi, että ne keskittyvät alueen pitkäaikaiseen kehittämiseen, jossa kestävä kehitys ja kiertotalous on olennainen osa. Jotta yhteistyö kiertotalouden osalla olisi mahdollista, näiden toimijoiden tulisi erilaisista logiikoistaan huolimatta löytää yhteisymmärrystä ja yhteneväisyyttä tavoitteiden, toimintamallien ja ymmärryksen suhteen, ja vähentää keskinäistä ristiriitaa näiden osalta.
Tutkimuksessa siis tutkittiin empiirisesti, miten näiden kolmen toimijatyypin logiikat sopivat yhteen tai eriävät kiertotalouden yhteisprojekteissa. Tutkimus pohjautui mittavaan laadulliseen aineistoon (yli 80 haastattelua toimijoiden keskuudessa ja yli 30 workshopia kiertotalouden edistämiseksi). Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti kolmea kiertotaloudellista yhteistyötapausta yliopistojen, yritysten ja hallinnollisten toimijoiden välillä: ekoteollisuuspuiston perustaminen, kaupunkiympäristön ympäristöllistä kestävyyttä edistävän living labin toiminta sekä kiertotalousosaamisen ja -koulutuksen lisääminen.
Tutkimuksen päälöydökset ovat seuraavat: Ensinnäkin tutkimuksessa havaittiin, että yritysten, yliopistojen ja hallinnollisten toimijoiden institutionaaliset logiikat lähenevät tai etääntyvät kolmella eri tasolla: yksimielisyys ja logiikoiden yhteensopivuus tai yhteensopimattomuus voi tapahtua systeemitasolla, jolloin kaikkien osapuolten näkemykset sopivat yhteen (esimerkiksi uuden kiertotalousosaamisen kehittäminen on usein kaikkien kolmen osapuolen tavoitteena); suhdetasolla, jolloin kahden osapuolen tavoitteet ovat yhteneväiset (esimerkiksi kiertotalousteknologiayritys ja yliopisto yhdessä kehittävät uutta, tietoa ja teknologiaa, joka on kaupallistettavissa), ja toimijatasolla, jolloin esimerkiksi yritykset keskenään näkevät synergioita liiketoiminnan kehittämisessä.
Toiseksi tutkimuksessa havaittiin, että yhteistyö kiertotalouden alueella ole useinkaan dikotomisesti mustavalkoista siinä mielessä, että toimijoiden välissä vallitsisi joko yksimielisyys tai yhteensopimattomuus, vaan usein yhteistyöasetelma on kompleksinen, jossa voi olla paljon yksimielisyyttä esimerkiksi yhteisestä tavoitteesta tai toimintamalleista, mutta sitten jokin yksittäinen osa-alue (kuten organisaatiokulttuuri tai erilainen aikajänne eri organisaatioissa) hankaloittaa kriittisesti kiertotalousyhteistyön toteutumista toimijoiden kesken. Jotta kiertotalousyhteistyö olisi mahdollista toimijoiden erilaisista logiikoista huolimatta, on tärkeää tunnistaa kyseisessä yhteistyössä kukin toimijan oma tavoite, konventionaaliset toimintamallit ja ymmärryksen tila ja hahmottaa, miten toimijoiden yhteistyössä nämä sopivat yhteen ja pyrkiä sitten lisäämään yhteensopivuutta ja fasilitoimaan erityisesti niitä asioita, joissa vallitsee yhteensopimattomuus.
Tekijät: Mads Bruun Ingstrup, Leena Aarikka-Stenroos, Nillo Adlin
Julkaistu: Industrial Marketing Management
Tulosten mahdolliset hyödyntäjät: Ministeriöt, yritykset, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot, kaupungit ja kunnat
Tulosten hyödyntäminen:
Yritykset, kaupungit ja kunnat ja yliopistot voivat paremmin hahmottaa, mikä auttaa niitä tekemään yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi ja mitä asioita olisi erityisesti tarkateltava ja kehitettävä, jotta yhteistyö olisi mahdollista: pitääkö esimerkiksi lisätä yhteistä ymmärrystä tai miten varmistetaan, että kaikki voivat toimia samassa aikataulussa.
Kaikki kiertotalouden alueella yhteistyötä tekevät osapuolet ja kiertotaloutta fasilitoivat tahot (kuten asiantuntijat, tutkijat ja konsultit) voivat tutkimuksen ja mallin pohjalta tunnistaa kiertotalousyhteistyön tekemistä määrittäviä asioita: yhteisiä tavoitteita, toimintamalleja ja ymmärrystä voidaan aktiivisesti luoda lisää, kun tunnistetaan kipukohdat.