Moniäänisyys kiertotalouden monisidosryhmäverkostoissa
Tutkimuksessa perehdyttiin kiertotalouden monisidosryhmäverkostojen moniäänisyyteen ja selvitettiin, millaisia ääniä kiertotalouden sidosryhmien puheesta voidaan tunnistaa. Ennen kaikkea kiinnostus kohdistui siihen, mitä nämä tunnistetut äänet kertovat. Tutkimuksen tavoitteena oli myös ymmärtää, miten eri tavoin monisidosryhmäverkostojen moniäänisyyttä voidaan lähestyä. Toisena tavoitteena oli selvittää, mitä suomalaisista kiertotalouden monisidosryhmäverkostoista tunnistetut äänet kertovat sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat kiertotalous, monisidosryhmäverkostot ja monisidosryhmäyhteistyö, ääni ja moniäänisyys. Tutkimuksen aineisto koostuu 11 teemahaastattelusta, joissa haastateltiin kiertotalouteen liittyvissä tehtävissä työskenteleviä henkilöitä suomalaisista kiertotalouden edelläkävijäorganisaatioista. Äänien tunnistamisessa on hyödynnetty moniäänisyyttä tutkimusmenetelmänä ja aineisto on analysoitu kolmivaiheisella, laadullisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kiertotalouden monisidosryhmäverkostoista tunnistetut äänet voidaan jakaa suoriin, epäsuoriin ja vaimeisiin ääniin. Tulosten perusteella voitiin myös havaita, että monisidosryhmäverkostossa sen jäsenten tasapainoilu samanaikaisesti eri sidosryhmien erilaisten intressien välillä ilmenee erilaisten subjektiasemien vaihteluna ja eri tasoisten äänten välisinä jännitteinä. Edelleen tulosten pohjalta voitiin todeta, että siirtymä kiertotalouteen ei tapahdu nopeasti, vaan se vaatii sekä aikaa että rakennemuutoksia. Lisäksi tulokset toivat esiin kiertotaloustavoitteiden ja niiden saavuttamiseen käytettävien keinojen välisen ristiriidan: pitkän aikavälin tavoitteisiin pyritään liiaksi lyhytkestoisilla ja määräaikaisilla hankkeilla ja rahoituksella. Kukaan ei myöskään voi yksin edistää kiertotaloutta, vaan sen eteen tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja ponnisteluja. Niiden ja eri tasoisten toimijoiden välisen yhteistyön todettiin tulosten perusteella olevan avaimia kiertotalouskeskustelun polarisoitumisen vähentämiseen.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui CICAT2025-hankkeeseen vuonna 2021 tehdyistä haastatteluista. Sen tulokset vastaavat osaltaan käytännön tarpeeseen lisätä ymmärrystä siitä, millaisiin asioihin Suomessa on kiertotalouskehityksen vauhdittamiseksi syytä kiinnittää huomiota. Tutkimuksen tulosten pohjalta voitiin muodostaa neljä käytännön toimintaan liittyvää toimintaohjetta, joiden pohjalta suomalaiset kiertotalouden edelläkävijäorganisaatiot voivat kehittää kiertotaloussiirtymän tukemista. Kiertotalouden edistäminen ja vauhdittaminen edellyttää ensinnäkin lisäresursointia kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja toiminnan osa-alueilla. Toiseksi monisidosryhmäyhteistyö tulisi suomalaisissa kiertotalouden verkostoissa pyrkiä siirtämään henkilökohtaisten suhteiden ja verkostojen varasta selkeämmin organisaatioiden välisten sidosryhmäsuhteiden varaan. Kolmanneksi tutkimus alleviivaa sitä, että Suomessa tarvitaan vielä paljon arvoihin ja asenteisiin vaikuttamista, jotta kiertotalousajattelu ja sitä tukeva toiminta läpäisee kaikki yhteiskunnan kerrokset ja kulutuskäyttäytyminen muuttuu. Neljänneksi tutkimus tukee aiemman tutkimuksen tuloksia siinä, että kiertotalouteen perustuvaan talousmalliin siirtyminen edellyttää rakennemuutosta.
Tekijä: Paula Repo, Tampereen yliopisto
Julkaistu: Trepo
Tulosten mahdolliset hyödyntäjät: Ministeriöt, yritykset, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot, kaupungit ja kunnat, keskusjärjestöt
Tulosten hyödyntäminen:
- yhteisymmärryksen muodostaminen siitä, mitä kiertotaloudella tarkoitetaan → kaikille käyttöön sama määritelmä/sama ymmärrys siitä, mitä kiertotalous ja sen tavoitteet ym. ovat
- sidosryhmäverkoston yhteisten tavoitteiden selkeyttäminen
- selkeät roolit ja vastuut sidosryhmäverkoston jäsenten kesken
- kiertotalousosaamisen levittäminen nykyistä useammille henkilöille (organisaatioiden sisäiset koulutukset/perehdytys + asiantuntijatahojen/tutkijoiden/oppilaitosten/yms. järjestämät koulutukset)
- kiertotalouteen liittyvien tehtävien parissa työskentelevien henkilöstöresurssien lisääminen ja työkuorman tasaaminen
- kansalaisten ‘valistaminen’ infokampanjoilla, asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen sitä kautta
Lisätiedot tutkimuksesta:
Paula Repo
paharepo@gmail.com
Annika Blomberg
annika.blomberg@tuni.fi