Politiikkasuositus: Kiertotalousyrittäjät kokevat olevansa sivussa kiertotalousmurrokseen liittyvästä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta

Suomessa on monipuolinen kasvava joukko kiertotalouden startup-yrityksiä, joiden innovaatio- ja arvonluontipotentiaali on korkea. Startup-yritykset tarjoavat teknologioita ja palveluja ratkaisemaan yhä vaativampia asiakas- ja ympäristöongelmia, todetaan CICAT2025-hankkeen tuoreessa politiikkasuosituksessa. Kiertotalousliiketoiminta luo uusia markkinoita ja ratkaisuja ilmastokriisiin, biodiversiteettikatoon, kansantalouden kilpailukykyyn ja työllisyyteen.

Tutkimushanke CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin vauhdittaa Suomen siirtymistä nykyisestä resursseja tuhlaavasta lineaaritaloudesta kestävään kiertotalouteen. Hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Vuosina 2019–2021 tehdyssä tutkimuksessa Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden tutkimusryhmä haastatteli kiertotalouden startup-yrittäjiä. Tulokset osoittavat, että kiertotalouden startup-yritykset tarjoavat innovatiivisia kestävän liiketoiminnan tuote- ja palveluratkaisuja eri alojen yrityksille, julkisorganisaatioille ja kuluttajille.

– Julkisen sektorin rooli kestävän liiketoiminnan innovoinnissa on tärkeä, sanoo professori Hanna Lehtimäki Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkijat ehdottavat, että TE-keskusten yrityspalveluhenkilöstön kiertotalousosaamista aletaan kehittää nopeasti. Kiertotalousyrittäjien on vaikea saada neuvoja ja oikeaa tietoa, koska yrityspalvelujen työntekijät saattavat olla asenteellisia ja suhtautuvat väheksyvästi kiertotalouden startup-liiketoimintaan.

Tutkijat kannustavat siihen, että kiertotalousyrittäjyydestä pitää tehdä houkutteleva uravaihtoehto kaiken ikäisille. Kiertotalouden startup-yritykset luovat asiakkaille uusia kestävän kasvun mukaisia arvonluomisen keinoja ja ovat siten tärkeitä kestävyysmuutoksen vauhdittajia.

Politiikkasuosituksessa ehdotetaan, että ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävän yritysrahoituksen kriteereitä selkeytetään. Lisäksi suositellaan, että vahvistetaan innovaatiopolitiikkaa, joka kannustaa pitkän aikavälin kestävyysinvestointeihin. On myös tärkeää, että kestävyysmuutoksesta viestitään selkeästi, koska monenkirjava terminologia hämmentää ja etäännyttää yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia.

Kiertotalousyrittäjät kokevat olevansa sivussa kiertotalousmurrokseen liittyvästä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta, koska kestävyysmuutosta suuntaavaan strategiatyöhön kutsutaan asiantuntijoiksi julkisorganisaatioiden kehitysjohtajia ja suurten yritysten kehitysyksikköjen johtajia. On löydettävä tapoja kuulla kiertotalousyrittäjiä.

Politiikkasuositus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoja:
Professori Hanna Lehtimäki,
Itä-Suomen yliopisto,
050 573 2742,
hanna.lehtimaki(at)uef.fi