Kiertotalousryhmän tuella muutostoimijoiden yhteinen ääni kuuluviin?
Kiertotalouden muutostoimijat eli ihmiset, jotka tekevät kiertotalouden käsitettä ja ajatusmaailmaa tunnetuksi, puskevat kiertotaloutta yhteiskunnassamme eteenpäin, osoittaa tutkimuksemme. Muutostoimijat kokevat ensisijaiseksi tehtäväkseen muiden herättämisen ja innostamisen kiertotalouteen. Tätä tehtävää kuvattiin sekä organisaatioiden sisällä, eli sisäisten sidosryhmien keskuudessa, että organisaation ulkopuolella, eli ulkoisten sidosryhmien keskuudessa. Ulkoisia sidosryhmiä ovat muun muassa asiakkaat, lainsäätäjät ja yhteistyöyritykset.
Haastattelimme kiertotaloudesta vastaavia muutostoimijoita useasta eri varsin erikokoisesta yrityksestä, ja näissä yrityksissä koettiin varsin erilaisia haasteita sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Yrityksen koon lisäksi merkitystä oli esimerkiksi toimialalla. Sisäisten sidosryhmien keskuudessa muutostoimijat kokivat osittain haastavaksi sen, miten saadaan kiertotalous liikkeelle koko organisaatiossa. Yrityksestä riippuen pohdittiin muun muassa sitä, miten yritysjohto saadaan ymmärtämään kiertotalouden merkitys, miten muut organisaation jäsenet, joiden vastuulle kiertotalous kuuluu, saadaan mukaan muutoksen tai miten ihmiset ylipäänsä koko organisaatiossa saadaan sitoutettua kiertotalouteen.
Ulkoisten sidosryhmien keskuudessa muutostoimijat kokivat useita haasteita kiertotalouteen liittyen. Erityisesti esiin nousivat kuluttajat ja tarve muutoksille lainsäädännössä. Muutostoimijat pohtivatkin, miten kuluttajavalintoihin saataisiin sellaista selkeyttä, että valinnat voisivat aiempaa enemmän tukea kiertotaloutta. Toiseksi tuotiin paljon esiin sitä, miten lainsäädäntöön saadaan kiertotaloutta tukevia muutoksia aikaan. Toistaiseksi kuitenkin yhteiskunnallinen vuorovaikutus kiertotalouden saralla koettiin varsin rajalliseksi, ja kriittisesti tuotiinkin esiin, että se rajoittuu tällä hetkellä joihinkin seminaareihin.
Muutos ei synny yksin – tukea kaivataan
Kiertotalouden muutostoimijuuteen liitetystä työnilosta ja innosta huolimatta haastatellut toivat esiin sen, että he tarvitsevat vielä tukea tähän muutokseen monessa eri asiassa. Haastatteluissa korostettiin sitä, että yhden ihmisen toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. Yksi haastateltavista totesi esimerkiksi, että hän ”ei voi koko ajan jossain hypätä puhumassa”, sillä varsinainen työkin on hoidettava.
Tuen tarvetta tuotiin esiin varsin erilaisiin asioihin liittyen. Kiertotalouden käsitteiden vakiinnuttamiseen nähtiin laajemman yhteiskunnallisen keskustelun tarvetta. Tämän nähtiin myös vaikuttavan asennemuokkaukseen, johon muutostoimijat kokivat yhden ihmisen toiminnan ja sen vaikutusmahdollisuuden vain varsin rajalliseksi. Lisäksi tuen tarvetta mainittiin muutosvastarinnan voittamiseen, ja koettiin, että joidenkin ihmisten asenne- ja ajattelumaailman muuttaminen on varsin vaikeaa.
Monet kiertotalouteen liittyvät aloitteet vaativat myös rahallista tukea, siksi rahoituksen hakemiseen ja saamiseen kaivattiin tukea. Yhteiskunnan tuki koettiin kuitenkin vielä puutteelliseksi – muutostoimijat toivat esiin, että meillä ei ole vielä tarvittavaa lainsäädäntöä ja yhteiskunnallisia rakenteita tai tarvittavia yhteistyönmuotoja. Näihin nähtiinkin ketterämpien muutosten tarvetta. Haastatellut kaipasivat myös käytännöllistä apua sekä näkyviä lobbareita kiertotaloudelle yhteiskunnassamme. Kaiken kaikkiaan muutostoimijat kaipasivat jonkinlaista aktiivista ja laajempaa kiertotalousryhmää tukemaan omaa toimintaansa.
”Onhan tää pirun yksinäistä hommaa”
Haastattelemiemme kiertotalouden muutostoimijoiden kokemusta leimaa yksin yrittäminen – joko varsinaisesti yrittäjänä tai sitten suuremman organisaation sisällä toimivana muutosagenttina. Tätä kuvaa aineistosta valitsemamme katkelma ”onhan tää pirun yksinäistä hommaa”. Toki tässäkin oli vaihtelua yritysten välillä, sillä muutamassa haastattelussa nousi esiin oman organisaation tiimin tuki, mutta yksinäisyyden kokemus näyttäytyi useammassa haastattelussa. Yhteistyö kiertotalouden ympärillä koettiinkin vähäiseksi. Ongelmalliseksi koettiin myös se, että yhteistyön rakentamisenkin koettiin usein olevan näiden muutostoimijoiden vastuulla.
Tämän tutkimuksen perusteella jäimmekin pohtimaan kiertotalouden muutostoimijoiden arkea. Muutostoimijat ajavat vahvasti muutosta kohti kiertotaloutta, mutta kuka näitä yksilöitä voi siinä tukea? Ja toisaalta – miten voisimme luoda sellaisia mahdollisuuksia, että he pääsisivät tekemään enemmän yhteistyötä ja tätä kautta saisivat vahvemman ”yhteisen äänen” vaikuttamaan yhteiskunnalliseen muutokseen kohti kiertotaloutta.
Mielestämme yksin yrittämisestä tulisikin päästä voimavarojen yhdistämiseen. Toivoisimme enemmän pohdintoja siitä, mikä ja millainen voisi olla kiertotalousryhmä tai -verkosto, jossa yhdistyisivät muutostoimijoiden äänet ja voimavarat, jotta he saisivat systemaattisemmin viestinsä näkyviin ja myös yhteisen ääneen kuuluviin. Tällainen ryhmä voisi tarjota tukikanavan myös muutostoimijoille. Suunniteltavaksi tulisivat ryhmän toimintatavat, koordinointi ja muut toiminnan periaatteet.
Tämä on meidän kahden tutkijan tekemä ehdotus aineistomme perusteella. Haluamme korostaa näiden muutostoimijoiden tärkeyttä suomalaisessa kiertotaloudessa, mutta myös sitä, että yksin yrittämällä muutosta ei pystytä luomaan, vaan tähän tarvitaan tukea. Se tuki voi olla toki muunkinlaista kuin edellä ehdotettu – eli lopuksi kysymmekin, onko se tuki kiertotalousryhmän sijaan sitten mahdollisesti jotain aivan muuta?
Tutkimme osana CICAT2025-hanketta kiertotalouteen liittyvää muutostoimijuutta ja haastattelimme tätä tutkimusta varten 46 yrityksestä valittua kiertotaloudesta vastaavaa henkilöä. Haastattelimme niin toimitusjohtajia, johtoryhmän jäseniä kuin kiertotalouden ja kestävän kehityksen erityisasiantuntijoita. Valitsemamme yritykset oli listattu kiertotalouden kiinnostavimmat edelläkävijät, Sitra 100 -listalle. Haastattelemamme yritykset olivat pääasiassa suuria sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta mukaan mahtui myös muutama startup-yritys.
Määrittelemme nämä edelläkävijäyritykset ja niiden työntekijät kiertotalouden muutostoimijoiksi. Sosiologiassa toimijuus tarkoittaa yksilön kykyä vaikuttaa ympäristöönsä, eli luoda muutoksia vallalla oleviin rakenteisiin. Yksilö voi hyödyntää toimijuuttaan henkilökohtaisessa elämässään, työroolissaan tai erilaisissa yhteisöissä sekä yhteistyössä muiden kanssa. Muutostoimijuus tarkoittaa siis sitä, että miten yksilöt vievät muutosta eteenpäin erilaisin keinoin. Hankkeessa olemme tutkineet, kuinka muutostoimijat vievät kiertotalousmuutosta eteenpäin.
Tiina Onkila
Jyväskylän yliopisto
tiina.onkila@jyu.fi
Katariina Koistinen
Turun yliopisto
katariina.koistinen@utu.fi
Kuvituskuva: Juliana Romao/Unsplash