Ruokakiertoa ja rajaneuvottelua – kieli kiertotalouden katalyyttina

26.09.2019

“Tilannekomediasarjassa Seinfeld (1994) kiusallisiin tilanteisiin usein päätyvä George Costanza syö juhlien jälkeen keittiön roska-astiaan jätetyn leivoksen. Georgen tyttöystävän äiti näkee tilanteen sattumalta, ja tilannekomedioille tyypillinen moninaisten virhetulkintojen ja epäonnisten yhteensattumien vyyhti alkaa kehkeytyä. – –

Ystävysten kiistan ytimessä on metafyysinen kysymys siitä, tuliko George syöneeksi leivoksen vai roskaa. Ruoan ja jätteen välisen vivahteikkaan rajanvedon ohella lyhyessä keskustelussa tulee esiin useita ruoan puhtauteen, ruoan korrektiin käsittelyyn ja ylipäänsä soveliaaseen ruokailuun liittyviä yleisiä käsityksiä ja konventioita.

Dialogi sivuaa kärjistäen myös sitä tosiseikkaa, että ruoka on läpeensä identiteettipoliittisesti latautunut alue: tekemämme valinnat määrittelevät meitä monin tavoin, sijoittavat meidät erilaisiin ryhmiin ja kategorioihin. Yhtä lailla latautuneita ovat käsityksemme siitä, mihin ja keneen ruoka saa olla koskenut ennen kuin se päätyy syötäväksemme.

Keskustelu tuo esiin myös symbolisen rajanvedon paikoin absurdiuteen asti kehittyneen hienosyisyyden, kun roska-astian reunus hahmottuu rajaksi, jonka yläpuolelle jäävä ruoka on vielä käyttökelpoista mutta jonka alle painuessaan ruoka on taianomaisesti menetetty toiseen ulottuvuuteen. Moni katsoja pystynee samastumaan sarjassa kuvattuun Georgen sisäiseen kamppailuun leivoksen äärellä: tieto ruoan kiistattomasta kelpoisuudesta houkuttelee syömään, mutta kynnys noukkia ruoka roska-astiasta on korkea.”

Lue koko blogiteksti Turun yliopiston blogista