Ruokahävikkiongelman määrittely verkkokeskustelussa
Artikkelissa tarkastellaan ruokahävikkiongelman määrittelyä verkkokeskustelussa. Käsittelyssä yhdistetään sosiologista ongelman määrittelyn prosessin teoriaa diskurssianalyyttiseen metodiin. Empiirisenä aineistona käytetään Ylen ja Helsingin Sanomien verkkosivuilla vuoden 2019 aikana ruokahävikkiteemaisten artikkelien yhteydessä käytyä keskustelua.
Käy ilmi, että ruokahävikki koetaan jokseenkin yksimielisesti vakavaksi ongelmaksi. Verkkokeskustelijat kuvailevat laajasti omaa ruokahävikkiä vähentävää toimintaansa oman kotitaloutensa puitteissa. Aiemmassa ruokahävikkitutkimuksessa vahvana esiintyvä ajatus läpi ruokaketjun jaetusta vastuusta ei juuri nouse esiin, vaan keskustelun fokus on pitkälti kuluttajan valinnoissa. Median monin paikoin esiin nostama ja tieteellisessä tutkimuksessakin kiinteästi ruokahävikkiongelmaan kytketty ilmastonäkökulma hyvin usein torjutaan, koetaan etäiseksi tai irrelevantiksi. Sen sijaan ruokahävikin syyksi ja ongelman ytimeksi määritellään huono käytös, uusavuttomuus ja kohonneen elintason mukanaan tuoma vieraantuminen. Verkkokeskustelijoiden mukaan ruoka on aina arvokasta ja sen tuhlaaminen paheksuttavaa, joskin myös arvottavia jakoja tulee esiin: kaikki ruoka ei ole samanarvoista, mutta kaiken ruoan haaskaaminen on väärin.
Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä tavoite kestävän ja resursseja järkevästi käyttävän kehityksen kannalta. Se on myös osa-alue, johon jokaisella ihmisellä on välitön kosketus ja vaikutusmahdollisuus. Siksi aihetta koskevan keskustelun ja asenteiden tuntemus sekä sitä kautta tehokkaan kansalaiset tavoittavan viestinnän kehittäminen on tärkeää.
Tekijät:
Ville Virsu, Turun yliopisto
Paula Sjöblom, Turun yliopisto
Julkaistu: Kulutustutkimus.Nyt
Tulosten mahdolliset hyödyntäjät: Kaupungit ja kunnat, elintarvike- ja ravintola-alan yritykset
Tulosten hyödyntäminen: Tuntemalla kuluttajien asenteita ruokahävikkiä kohtaan voidaan kehittää tehokkaampaa ja osuvampaa ruokahävikin vähentämiseen tähtäävää viestintää. Tässä olennaista on ymmärtää, miksi kuluttajat kokevat ruokahävikin ongelmaksi eli missä on ongelman ydin ja miksi heidän nähdäkseen ruokahävikki on ongelma. Tietoa voi hyödyntää myös markkinointiviestinnässä mm. jakamalla sitä kautta informaatiota esimerkiksi ruoka-ainesten käsittelystä, monipuolisesta hyödyntämisestä ja käyttöiän pidentämisestä.
Lisätiedot tutkimuksesta:
Ville Virsu
vimivi@utu.fi