Financial Drivers and Inhibitors of Circular Economy Business
Huolimatta rahoitusalan kasvavasta kiinnostuksesta kestävää kehitystä kohtaan, rahoitusalan suuresta roolista kestävän kehityksen tavoittelussa, akateemikkojen kiinnostuksesta rahoituksen ja kestävyyden välistä suhdetta kohtaan, kiertotalouden luonteesta kestävän kehityksen mahdollistajana ja tutkimuksista, joiden mukaan monet rahoitukseen liittyvät tekijät ovat hidasteita kiertotalousliiketoiminnalle, rahoituksen vaikutusta laajamittaiseen kiertotaloustransitioon on tutkittu merkillisen vähän.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli täydentää aiheeseen liittyvää tietämystä ja tuottaa erilaisille kiertotalouteen liittyville toimijoille vastauksia seuraavan tavoitteen mukaisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa mitkä rahoitukseen liittyvät tekijät edistävät ja/tai estävät kiertotalousperiaatteiden mukaan toimimista ja ko. toimintamalliin siirtymistä sekä mitkä tekijät kiertotalousliiketoiminnassa ja -yrityksissä edistävät ja/tai vähentävät niiden houkuttelevuutta sijoituskohteena tai lainoitettavana kohteena.
Tutkimuksen tavoitteen toteuttamiseksi suoritettiin eksploratiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen metodologinen toteutustapa oli iteratiivinen, systemaattista yhdistelyä hyödyntävä temaattinen analyysi. Analysoitu aineisto oli todella monimuotoinen, sisältäen sekä primääristä että sekundääristä dataa, ja edustaen sekä akateemisia että käytännön asiantuntijoita relevanteista sidosryhmistä. Aineistossa kuultiin muun muassa tutkimuslaitosten, yritysten, sääntelijöiden, lainsäätäjien, rahoittajien, voittoa tavoittelemattomien yhdistysten ja erilaisten etujärjestöjen edustajia.
Tutkimuksen tuloksena muodostettiin viitekehys tunnistetuista rahoitukseen liittyvistä tekijöistä, jotka vaikuttavat sekä kiertotalousperiaatteiden mukaan toimimiseen ja ko. toimintamalliin siirtymiseen että kiertotalousliiketoiminnan houkuttelevuuteen sijoituskohteena. Lisäksi mekanismeista näiden tekijöiden taustalla johdettiin yhteensä 44 propositiota, joita tarkastelemalla nähdään, että tällä hetkellä kiertotalousliiketoimintaan vaikuttavat rahoitukseen liittyvät tekijät ovat enimmäkseen hidasteita kiertotaloudelle. Tekijät ja propositiot kategorisoitiin aihepiirin mukaan rahoituksen lähteisiin, rahoituksen kriteereihin sekä rahoitettaviin kokonaisuuksiin, joista rahoituksen kriteereihin liittyi eniten erillisiä vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksen tuloksena muodostettiin myös tietoa keinoista, joilla käytännön asiantuntijat ja toimijat voivat edesauttaa kiertotalouden tulemista vallitsevammaksi toimintamalliksi. Sääntelijöiden ja lainsäätäjien kannalta korostetaan julkisen sektorin roolia yhdenvertaisen toimintaympäristön mahdollistajana kiertotalousyrityksille ja yhdenvertaistamisen keinoina rahallisia avustuksia, julkisia rahoitusorganisaatioita, hankintatoimea, lainsäädäntöä ja verotusta. Kiertotalousliiketoimintaa harjoittaville tai siihen siirtymistä harkinneille yritysjohtajille todetaan, että kiertotalousliiketoiminnassa on syytä huolehtia erityisesti liiketoimintamallin kannattavuudesta ja taloudellisesta kestävyydestä sekä kiertotalousliiketoimintaan tyypillisesti liittyvien riskien (mm. markkina-, teknologia-, kassavirta- toimitusketju- ja sääntelyriskit sekä loppukäyttäjään liittyvä luottoriski) tunnistamisesta ja minimoimisesta.
Rahoittajien näkökulmasta esille tuodaan, että nykyisin käytössä olevat riskin ja arvon valuaatioon käytettävät mallit kaipaavat uudistusta niiden ja kiertotalousliiketoiminnan yhteensopimattomuuden takia ja että kiertotalousliiketoiminnan rahoituksessa on rahoittajille hyödyntämätöntä liiketoimintapotentiaalia. Tutkimuksen pohjalta tunnistettiin suositeltaviksi jatkotutkimuksen ai-heiksi tarkat syyt rahoitusalan nykyisten valuaatiomallien ja kiertotalousliiketoiminnan yhteensopimattomuuteen, keinot jakaa sijoituksia, muita resursseja ja riskiä oikeellisesti kiertotalouden toimitusketjuissa sekä yhteys vastuullisen sijoittamisen ja kiertotalouden välillä.
Tekijät: Arttu Saarinen, Tampereen yliopisto
Julkaistu: Tampereen yliopisto (pdf)
Tulosten mahdolliset hyödyntäjät: Ministeriöistä taloudellisiin ohjauskeinoihin (verotus, yritystuet, julkinen rahoitus ym) liittyvät. Yrityksistä kiertotalousyritykset/kiertotalousperiaatteita noudattavat/kiertotalousperiaatteisiin siirtymistä harkitsevat yritykset. Lisäksi yrityksistä rahoitusta tarjoavat yritykset (pankit, rahastot ym.). Tutkimusorganisaatioista vastaavia aiheita tutkivat tutkimusorganisaatiot.
Tulosten hyödyntäminen:
Julkisista tahoista regulaattoreille tunnistetaan keinoja, joilla edesauttaa kiertotalouden tulemista vallitsevammaksi toimintaperiaatteeksi. Esim. verotuksen osalta tunnistettiin että verotus suosii lineaaritaloutta ja muutamia keinoja, joilla verotus saataisiin tasa-arvoisemmaksi tai suosivammaksi kiertotalousyrityksiä kohtaan.
Yrityksille tunnistettiin erilaisia rahoitukseen liittyviä riskejä ja asioita, joita rahoittavat tahot tarkastelevat ja/tai epäilevät tarkastellessaan kiertotalousliiketoimintaa sijoituskohteena. Esimerkiksi tunnistettiin että liiketoimintamallin kannattavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta rahoitusta on mahdollista saada. Vastaavasti myös kassavirtojen hallintaan sekä mm. markkina-, teknologia-, toimitusketju- ja sääntelyriskien minimointiin tulee panostaa, jotta rahoittajat eivät nää rahoitettavaa kohdetta liian riskisenä sijoituskohteena.
Rahoituista tarjoavien tahojen puolesta tunnistettiin että nykyisin riskin ja arvon valuaatioon käytettävät mallit eivät sovi yhteen kiertotalousliiketoiminnan kanssa ja kaipaavat päivitystä. Esimerkiksi, nykyiset valuaatiomallit nojaavat paljolti aineellisten hyödykkeiden vakuusarvoon, siinä missä kiertotalousliiketoiminnassa enemmän kassavirtoihin pohjautuva valuaatiomalli olisi suosiollisempi. Tunnistettiin myös että kestävän arvon huomioonottaminen rahallisen arvon lisäksi edesauttaisi kiertotalousliiketoiminnan näkemistä kannattavampana liiketoimintana. Huomattiin myös että tietyt kiertotalousliiketoimintamallit ovat pääomaintensiivisiä ja täten voisivat tarjota hyviä liiketoimintamahdollisuuksia rahoitussektorille.
Tutkimusorganisaatioiden puolesta tunnistettiin kohteita joita tutkia lisää ja ottaa huomioon tutkiessa kiertotalouden liiketoiminnallisia katalyyttejä.
CICAT2025-tutkijat voivat tutkia tunnistettuja, lisää tutkimusta kaipaavia kohteita lisää ja toisaalta peilata omaa tutkimustaan tämän tutkimuksen tuloksiin.
Lisätiedot tutkimuksesta:
Leena Aarikka-Stenroos
leena.aarikka-stenroos@tuni.fi
Arttu Saarinen
arttu.saarinen@tuni.fi