Miksi olla kuluttaja, kun voi myös olla osallistuja ja kehittäjä?

Kiertotalous on vasta saapunut kaupunkeihin ja osittain myös ihmisten arkeen. Kaupunkilaiset saattavat mieltää sen jätehuolloksi, kuten jätteiden kierrättämiseen tai joidenkin tuotteiden korjaamiseen, vaikka kiertotalous on paljon tätä enemmän. Se on jakamistaloutta, hiilineutraalisuutta, kestävää energiatuotantoa ja tuotteiden suunnittelua, kestäviä liikkumisratkaisuja ja innovaatioita, uuden ajatusmaailman ja käyttäytymismallin oppimista ja sen käyttöön ottamista.

Kiertotalouden saama huomio keskittyy tällä hetkellä paljolti teknologioihin ja yritystoimintaan. Kiertotalouteen liittyvää sosiaalista kestävyyttä ja osallisuutta ei vielä ymmärretä eikä tutkita yhtä intohimoisesti kuin kiertotalouden talousvaikutuksia ja -hyötyjä. Kiertotalous vasta hakee paikkaansa yhteiskunnassa, ja pienin harppauksin se pyrkii ujuttautumaan meidän jokaisen arkeen. Ratkaisujen lisäksi kiertotalous tarjoaa hyvinvointia, kuten yhteisöllisyyttä ja osallistumista kestävän tulevaisuuden turvaamiseen, ja se laajentaa ymmärrystämme yhteiskunnan eri toiminnoista ja niiden kiertokuluista.

Kiertotalous voi edistyä, jos se saa tuekseen laajaa ymmärrystä ja hyväksyntää. Siksi on tärkeää pitää esillä kiertotalouden koko moninaisuus. Kiertotalous ei voi tuottaa kokonaisvaltaista kestävyysmuutosta ilman kaupunkilaisia.

Kaupunkilaisten osallisuus strategiapuheessa

Suomalaisista kaupungeista osa on kiertotalouden edelläkävijöitä. Kuinka ne osallistavat asukkaitaan kiertotalouden kehittämiseen? Kaupungit ohjaavat kehitystään strategisten ohjelmien avulla, ja niissä kaupunkilaiset tunnistetaan kiertotalouden kehittämisen tärkeäksi voimavaraksi. Ohjelmissa kaupunkilaiset kuitenkin mielletään kuluttajiksi, ikään kuin asiakassegmentiksi, jonka tehtävänä on osallistua yhteistyöhön, kuluttaa ja käyttää kaupungin ja yritysten tarjoamia palveluita ja ratkaisuja.

Strategisissa ohjelmissa käytetään muutenkin kieltä ja termejä, jotka eivät helposti avaudu tavallisille ihmisille. Monet Suomen kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet tulla hiilineutraaleiksi. Ne tähtäävät siihen jo tämän vuosikymmenen puolella, esimerkiksi Lahti 2025, Tampere 2030 ja Turku 2029. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on jokaisen kannettava kortensa kekoon.

Kuinka saada kaupungin tavoite myös kaupunkilaisten omaksi tavoitteeksi? Kaupunkilaiset saattavat tuntea itsensä ulkopuolisiksi kaupungin päätöksenteossa ja voivat kokea, etteivät kaupungin asettamat kunnianhimoiset tavoitteet kosketa heitä. Kaupunkien tehtävänä on kuitenkin taata asukkailleen kestävä ja turvallinen tulevaisuus, joka voi onnistua vain yhteistyöllä. Kiertotalous ja hiilineutraalisuus kulkevat käsi kädessä, ja niissä molemmissa olisi selvennettävä kielen ja termien käyttö sellaiseksi, että ihmiset omaksuvat ne helpommin.

Kaupunkien kiertotalouskehittämisen toinen todellisuus

Kaupunkien kotisivut poikkeavat strategioista. Niiden kautta välittyy kaupunkilaisia mukaansa kutsuva näkemys. Kun kaupungit esittelevät kiertotaloutta kaupunkilaisille, ne eivät kutsu heitä kuluttajiksi. Kotisivuilla kaupunkilaisten rooli perustuu siihen, että heillä on mahdollisuus osallistua kaupungin järjestämiin työpajoihin, projekteihin ja kilpailuihin, joissa he voivat yhdessä kaupungin kanssa ideoida, vaikuttaa, vaihtaa ajatuksia ja oppia uutta. Tiesitkö, että sinäkin voit osallistua kaupungin kiertotalouden kehittämistyöhön?

Arjen pienillä teoilla ja kulutuskäyttäytymisen muutoksella yksilö rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Jokaista tarvitaan muutostyöhön, sillä yhdessä voimme saada aikaiseksi suuremman vaikutuksen. Kiertotaloudella on potentiaalia tuottaa hyvinvointia ihmisille, kaupungeille ja ympäristölle. Katso, kutsuuko kaupunkisi asukkaitaan kehittämään kiertotaloutta. Seuraamalla kaupungin kotisivuja pysyt ajan tasalla kaupungin tulevista tapahtumista ja hankkeista. Ei muuta kuin rohkeasti mukaan kehittämistoimintaan!

Aleksandra Riki