Viestinnällinen lähestymistapa arvoa tuottavaan sidosryhmäyhteistyöhön – Kontekstina kiertotalous
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin kiertotalouden kontekstissa tapahtuvaa arvoa tuottavaa sidosryhmäyhteistyötä viestinnällisestä näkökulmasta.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui 12 kiertotalouden sidosryhmien haastattelusta. Empiirinen aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla ja saatuja tuloksia tarkasteltiin viestinnällistä lähestymistapaa hyödyntäen.
Tulokset osoittivat, että arvoa tuottavaa sidosryhmäyhteistyötä vahvistavat ja myös sitä uhkaavat seikat voidaan jakaa sidosryhmiin, sidosryhmäyhteistyöhön ja kontekstiin liittyviin tekijöihin. Sidosryhmiin liittyviä arvoa tuottavaa sidosryhmäyhteistyötä vahvistavia seikkoja ovat tutkimuksen tulosten perusteella osaaminen, luottamus, tuttuus ja onnistunut yhteistyökumppaneiden valinta. Koordinointi ja toteutus, toimivat sidosryhmäsuhteet, aktiivinen viestintä sidosryhmien välillä, monimuotoisuus sekä uudenlainen ajattelu puolestaan ovat sidosryhmäyhteistyöhön liittyviä seikkoja, jotka vahvistavat arvoa tuottavaa sidosryhmäyhteistyötä. Konkretia sekä esimerkki puolestaan ovat kontekstiin liittyviä arvoa tuottavaa sidosryhmäyhteistyötä vahvistavia seikkoja. Sidosryhmiin liittyviä arvoa tuottavaa sidosryhmäyhteistyötä uhkaavia seikkoja puolestaan ovat osaamispuutteet, luottamuksen puute, epäonnistunut yhteistyökumppaneiden valinta ja motivaatiohaasteet. Koordinoinnin ja toteutuksen haasteet, ongelmat sidosryhmäsuhteissa, haasteet sidosryhmien välisessä viestinnässä, sitoutumishaasteet sekä avoimuuden ja läpinäkyvyyden puute taas ovat sidosryhmäyhteistyöhön liittyviä arvoa tuottavaa sidosryhmäyhteistyötä uhkaavia seikkoja. Kontekstiin liittyviä arvoa tuottavaa sidosryhmäyhteistyötä uhkaavia seikkoja puolestaan ovat konkretian puuttuminen, yhteistyöfoorumeiden ja -alustojen puute sekä yhteisen tavoitteen puuttuminen. Lisäksi tutkimuksen tulosten perusteella havaittiin, että monet haastateltavien sidosryhmäyhteistyössä arvokkaiksi kokemat seikat ovat sellaisia, jotka hyvällä tolalla ollessaan vahvistavat sidosryhmäyhteistyön tuottamaa arvoa, mutta jotka vaillinaisina tai kokonaan puuttuessaan voivat toimia sitä uhkaavina tekijöinä. Tulokset osoittivat niin ikään, että viestinnällä on keskeinen rooli arvoa tuottavassa sidosryhmäyhteistyössä.
Pro gradu -tutkielma tarkasteli kiertotalouden kontekstissa tapahtuvaa arvoa tuottavaa sidosryhmäyhteistyötä. Se osoitti, että sidosryhmäyhteistyö on keskeinen keino kiertotalouden toteuttamisessa ja kestävän kehityksen edistämisessä.
Tekijä: Jutta Heikinmäki, Tampereen yliopisto
Julkaistu: Trepo
Tulosten mahdolliset hyödyntäjät: Tulokset ovat hyödynnettävissä kaikkien CICAT2025-hankkeen sidosryhmien välisessä yhteistyössä.
Tulosten hyödyntäminen:
Viestinnän nähdään tämän pro gradu -tutkielman tulosten mukaan mahdollistavan sidosryhmäsuhteiden syntymisen ja arvoa tuottavan sidosryhmäyhteistyön toteuttamisen sekä sen jatkumisen ja jopa laajentumisen. Viestinnän rooli on sidosryhmäyhteistyön onnistumisen kannalta siis aivan keskeinen ja siksi siihen kannattaa panostaa.
Tästä syystä organisaatioiden viestinnästä ja yhteistyöprojektien toteutuksesta vastaavien henkilöiden pitäisi varmistaa, että sidosryhmädialogille varataan riittävästi aikaa sekä tilaisuuksia ja että siihen otetaan mukaan kaikki keskeiset sidosryhmät. Lisäksi pitäisi huolehtia siitä, että sidosryhmädialogia toteutetaan säännöllisesti sekä pitkäjänteisesti, jotta sidosryhmäsuhteet ehtivät kehittymään luottamuksellisiksi ja mahdollisimman suurta arvoa tuottaviksi.
Tulosten perusteella huolellisella yhteistyökumppaneiden valinnalla voidaan jo yhteistyötä aloitettaessa varmistua siitä, että osapuolilta löytyy tietty yhteinen tahtotila, heitä on määrällisesti tarpeeksi ja he edustavat riittävän monimuotoista sidosryhmäjoukkoa. Erilaiset näkökulmat ja niistä käytävä dialogi mahdollistavat muun muassa oppimisen ja innovoinnin ja lisäävät sidosryhmäyhteistyön tuottamaa arvoa. Sidosryhmille kannattaa mahdollisuuksien mukaan tarjota myös tilaisuus tutustua toisiinsa kasvokkain. Edellä kuvatut toimet sujuvoittavat sidosryhmäyhteistyön aloittamista sekä nopeuttavat keskinäisen ymmärryksen ja luottamuksen syntymistä sidosryhmien välille.
Viestintä on myös yksi keskeisistä keinoista ohjata sidosryhmäyhteistyön käytännön koordinointia ja toteutusta. Selkeästi viestitty yhteistyöprojektin toteutussuunnitelma ja aikataulutus sekä kunkin sidosryhmän rooli yhteistyön toteutuksessa voidaan tutkimuksen tulosten perusteella todeta arvoa tuottavaa yhteistyötä vahvistaviksi tekijöiksi. Niin ikään myös yhteistyön tavoitteet pitäisi esittää mahdollisimman konkreettisella ja selkeällä tavalla ja sidosryhmien tulisi voida halutessaan esittää niihin liittyviä tarkentavia kysymyksiä. Näin he voisivat kokea tavoitteiden olevan yhteisiä, kaikkia osapuolia motivoivia sekä käytännön tekemiselle konkreettisesti suuntaa antavia.
Yleiseksi toimintaohjeeksi tämän pro gradu -tutkielman mukaan voidaan antaa se, että viestinnän tulee aina olla avointa ja rehellistä. Jotta arvoa tuottava sidosryhmäyhteistyö olisi mahdollista, tulisi kaikilla yhteistyön osapuolilla myös olla käytössään riittävästi heille merkityksellistä, oikeaa ja ajantasaista tietoa.
Lisätiedot tutkimuksesta:
Jutta Heikinmäki
jutta.heikinmaki@tuni.fi
Tampereen yliopisto