Kestävä kiertotalous edistyy – pandemian rinnalla
CICAT2025-hankkeen kolmannessa vuosiseminaarissa keskusteltiin siitä, miten systeemistä muutosta kohti kestävää kiertotaloutta vauhditetaan toimijuuden kautta. Vuosiseminaarissa otettiin myös tärkeä askel kiertotalousmurroksen vauhdittamisessa uuden kierotaloustoimijuuteen kutsuvan politiikkasuosituksen avulla.
CICAT2025-hankkeen kolmannessa vuosiseminaarissa perjantaina 25. syyskuuta kuultiin monta mielenkiintoista asiantuntijapuheenvuoroa. Konsortion varajohtaja Hanna Lehtimäki kertoi seminaarissa kierotalouden edistämisen nykytilasta.
Lehtimäen mukaan kestävä kierotalous edistyy, vaikka päällä on maailmanlaajuinen koronaviruspandemia. Edistysaskelista kertovat muun muassa EU-tason päätökset kiertotalouteen liittyen, kuten Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) sekä kansallisen ministeriötason ohjaamat poliittiset päätökset, kuten valmisteilla oleva kiertotalouden edistämisohjelma.
Myös yrityksissä ja kaupungeissa sekä muissa julkisissa organisaatioissa kiinnostus kiertotalousteemoja kohtaan on lisääntymässä. Toisaalta kiertotalousteemoihin liittyen riittää vielä työsarkaa esimerkiksi liiketoimintamallien ja päätöksenteon sekä kiertotalousmarkkinan luomisen osalta.
– Toinen vastaavanlainen havaintomme on se, että kansalaisten keskuudessa kiinnostus kestävää kehitystä kohtaan on runsasta, mutta kierotalousteemat ei ole vielä monelle kovin tuttuja, kertoo Lehtimäki.
Puheenvuorossaan Lehtimäki nivoi yhteen CICAT2025-hankkeen osalta merkittäviä tunnustuksia ja tekoja vuoden 2020 aikana. Hankkeen tutkimus on herättänyt kiinnostusta kansainvälisillä foorumeilla, ja hankkeen tutkijat ovat vastaanottaneet palkintoja hyvästä tutkimustyöstään. Vuoden aikana on myös aktiivisesti panostettu hankkeen tutkijoiden vuorovaikutusosaamisen kehittämiseen esimerkiksi tarjoamalla tutkijoille vuorovaikutuskoulutusta. Lisäksi mielikuvitus on nostettu keskiöön kestävän kiertotalouden tekemisen voimana. Seurauksena siitä syntyi The Visual Catalysts -valokuvanäyttely, joka on nähtävillä Tampereella kulttuuritalo Laikussa aikavälillä 26.9.–18.10.2020.
– Kyseessä on varsin innostava projekti, jonka teokset tarjoavat ajattelemisen aihetta siitä, miten kuvittelemme tulevaisuutemme, joka on kestävän kiertotalouden mukainen ja mitä meidän tulisi tehdä sen saavuttamiseksi, pohtii Lehtimäki.
6 suositusta kiertotaloustoimijuuden vahvistamiseksi
Vuosiseminaarissa julkistettu politiikkasuositus (pdf) pohjautuu CICAT2025-hankkeen vuoden 2019–2020 aikana tehtyyn tutkimukseen niin monitieteisen kirjallisuuskatsauksen kuin haastattelututkimuksen muodoissa. Politiikkasuositus on kutsu jokaiselle kiertotalousmurroksen vauhdittamiseen. Enää ei ole aikaa odottaa, että yksittäinen taho, vaikkapa yksittäinen ministeriö tai kansalaisryhmä, tekisi kestävyystekoja. Jokaisen organisaation ja yksilön aktiivista panostusta tarvitaan.
– Meidän on siirryttävä ripeästi lineaaritaloudesta kestävään kiertotalouteen, jotta saavutamme Hiilineutraali Suomi 2035- ja Euroopan Unionin Green Deal -tavoitteet ja mahdollistamme ekologisesti kestävän huomisen, toteaa professori Satu Teerikangas.
Nämä kuusi toimenpidesuositusta on laadittu valtion, kuntien, keskusjärjestöjen, yritysten ja kolmannen sektorin päätöksentekijöille kiertotaloustoimijuuden vauhdittamiseksi. Suositukset ovat:
- Yritysten ja julkisen sektorin kiertotaloussiirtymän tukeminen
- Kiihdyttämön perustaminen kiertotalousmurroksen nopeuttamiseksi
- Kiertotalouden elämäntavan arkistaminen
- Elinikäinen koulutus aktiiviseen kestävyystoimijuuteen
- Auttava puhelin kiertotalouden ratkaisuja hakeville
- Houkutteleva viestiminen kiertotaloudesta
Kierotaloustavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan aktiivista toimijuutta
– Toimijuus tarkoittaa sitä, että sekä yksilöt että organisaatiot tekevät tietoisia, aktiivisia ja oma-aloitteisia tekoja kiertotaloussiirtymän edistämiseksi, kertoo Teerikangas.
Yksilöinä olemme kuluttajia, kansalaisia ja työntekijöitä. Valtio ja kunnat sekä yritykset vaikuttavat yhteiskunnan rakenteisiin ja talouteen. Kiertotaloustoimijuus tarkoittaa sitä, että yksilöt ja organisaatiot kautta yhteiskunnan ottavat vastuun kestävyystavoitteiden saavuttamisesta. Koska organisaatiot ja yhteiskunnat koostuvat yksilöistä, kytkeytyvät kiertotaloustoimijuuden tasot toisiinsa.
Systeeminen muutos tarkoittaa sitä, että muutokset yksilötasolla ja organisaatioissa sekä yhteiskunnassa laajemmin ovat samanaikaisia ja tiiviisti kytkeytyneitä toisiinsa. Yksilön arjen ratkaisut vaikuttavat yhteiskuntatason kiertotalousmurrokseen ja päinvastoin. Arkemme koostuu muun muassa asumiseen, syömiseen, liikkumiseen, vapaa-aikaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvistä kulutuspäätöksistä. Nämä teot joko tukevat tai ovat tukematta kiertotalouspohjaista tulevaisuutta. Myös esimerkiksi työpaikalla voimme edistää työnantajan siirtymää kohti kiertotalouspohjaista toimintamallia, esimerkiksi yhdessä pohtimalla viisaita ratkaisuja kuluttamisen ja kierrätyksen sekä materiaalien ja resurssien uudelleenkäytön mahdollisuuksia.
Mikaela Jalanne
Turun ammattikorkeakoulu