Tuloksia

CICAT2025-hankkeessa tehdään huippututkimusta. Tutkijat tuottavat tieteellisiä julkaisuja sekä muita koonteja tutkimuksen tuloksista hankkeen aikana. Jokaisen tuloksen yhteyteen on koottu mahdolliset tuloksen hyödyntämisen tavat eri sidosryhmien näkökulmasta.

Olemme koonneet tälle sivulle myös vaikuttavuustarinamme, jotka kuvaavat CICAT2025-hankkeen vaikuttavuutta.

Tieteelliset artikkelit

Aarikka-Stenroos, Ranta (2019). Business catalysts for the Circular Economy innovations.

Alaranta, Turunen (2021). How to Reach a Safe Circular Economy?—Perspectives on Reconciling the Waste, Product and Chemicals Regulation.

Apostol, Mäkelä, Heikkilä, Höyssä, Kalliomäki, Jokinen, Saarni (2021). Triggering sustainability communication in a B2B context: combining action research and sensemaking.

Gonzales-Porras, Heikkinen, Kujala (2020). Understanding stakeholder influence: Lessons from a controversial megaproject.

Ingstrup, Aarikka-Stenroos, Adlin (2020). When institutional logics meet: Alignment and misalignment in collaboration between academia and practitioners.

Kaipainen, Aarikka-Stenroos, Ranta (2020). Strategic Renewal Process towards Environmental Sustainability – A Longitudinal Case.

Kallio, Ermala, Seppänen (2020). Enabling 4P Collaboration: Multidisciplinary, Industrial-Scale Circular Economy Park

Koistinen, Teerikangas, Mikkilä, Linnanen (2019). Active sustainability actors: A life course approach.

Kujala, Sachs, Leinonen, Heikkinen, Laude (2022). Stakeholder engagement: Past, present, and future.

Lehtimäki, Piispanen, Henttonen (2020). Strategic Decisions Related to Circular Business Model in a Forerunner Company: Challenges Due to Path Dependency and Lock-In

Lehtimäki, Piispanen, Sengupta (2020). Social Entrepreneurship as a Cluster Concept: Is a Cricket Farming Start-Up a social enterprise?

Piispanen, Henttonen, Aromaa (2020). The role of drivers and adaptation factors in transferring business from linear to circular – Case Martela

Piispanen, Henttonen, Aromaa (2020). Applying the circular economy to a business model: an illustrative case study of a pioneering energy company.

Ranta, Aarikka-Stenroos, Väisänen (2020). Digital technologies catalyzing business model innovation for circular economy – Multiple case study.

Ranta, Keränen, Aarikka-Stenroos (2020). Miten muotoilla arvoehdotelmia kiertotalousliiketoiminnalle B2B-yrityksessä?

Salminen, Kujala, Tapaninaho, Marjamaa, Heikkinen (2020). Sidosryhmien intressit kestävän kiertotalouden edistämiseksi Suomessa.

Salminen, Marjamaa, Tapaninaho, Heikkinen, Gonzalez-Porras, Kujala (2020). How do stakeholders understand sustainable circular economy – consensus or contradictions?

Sarja, Onkila, Mäkelä (2021). A systematic literature review of the transition to the circular economy in business organizations: Obstacles, catalysts and ambivalences.

Sjöblom (2021). Communicating with brand names in the sustainable Finnish fashion industry.

Teerikangas, Colman (2020). Theorizing in the qualitative study of mergers & acquisitions.

Turku, Jokinen A., Jokinen P. (2021). Elävät kaupunkilaboratoriot: kulttuuritoimijat Tampereen hiedanrannan uudistajina.

Turunen, Alaranta (2021). The Role of the CJEU in Shaping the Future of the Circular Economy.

Turunen, Suvantola, Romppanen (2021). Defined is half solved? The regulatory barriers for circular economy business.

Uusikartano (2019). Circular economy center: a concept for sustainable innovative constitutions.

Virsu, Sjöblom (2021). Ruokahävikkiongelman määrittely verkkokeskustelussa.

Virsu, Sjöblom (2020). Kiertotalouden kehykset: Vertailussa viranomaisviestintä ja kansalaisten määritelmät.

Virsu, Sjöblom, Mäkelä, Onkila (2022). Vastuullisuusarvot suomalaisten tekstiiliyritysten tarinoissa.

Väisänen, Ranta, Aarikka-Stenroos (2019). Enabling Circular Economy with Software: A Multi-level Approach to Benefits, Requirements and Barriers.

 

Tutkielmat ja opinnäytetyöt

Eltayeb (2019). Mapping and assessing technology catalysts that accelerate Circular Economy transition.

Harala (2021). Coopetition and Alignment in Circular Economy Ecosystems – Beverage Package Recycling System and Circular Economy Service Platform.

Kaipainen (2020). Strategic Renewal Process Towards Sustainability – An Ecosystem Approach.

Kallinen (2021). Alueellisten toimijoiden sidosryhmävuorovaikutus kiertotalouden kontekstissa.

Kämäräinen (2020). Circular economy in Finland: Perceptions from the textile industry.

Laaksonen (2020). Tunteet ja niiden hallinta ympäristövastuutyössä. 

Niemi (2019). Yritysvastuu yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla: Yritysvastuuasiantuntijoiden näkemyksiä yritysvastuun edistäjistä.

Noronen (2021). Kiertotalouden yhteys kestävän kehityksen tavoitteisiin teollisuusyrityksissä.

Paavilainen (2020). Yritysten välinen yhteistyö kiertotalouden ekosysteemeissä.

Peltola (2020). ’’Ne on ihan sellasia pieniä asioita mut sil on valtavaa vaikutusta’’ – Jätteenkuljetuspalveluiden työntekijöiden rooli ekoinnovaatioprosessissa.

Saarinen (2021). Financial Drivers and Inhibitors of Circular Economy Business.

Suokas (2019). Kiertotalous uusi mustako?

Uusikartano (2019). Circular Economy Center: Creating a General Concept for Circular Economy Constitutions.

 

Kirjan luku

Halonen, Seppänen (2019). Eco-Industrial Parks.

Jokinen A., Uusikartano, Jokinen P., Kokko (2021). The interagency cycle in sustainability transition.

Mikkilä, Koistinen, Kuokkanen, Levänen, Linnanen (2020). Acceptability of Operations.

Kujala, J., Heikkinen, A., Tapaninaho, R., Marjamaa, M. & Gonzalez Porras, L. (2019). Stakeholder interests in a transition towards sustainable circular economy.

Levänen, Mikkilä, Koistinen, Kuokkanen, Linnanen (2020). Emerging Markets.

Tapaninaho, Kujala (2019). Stakeholder value creation: Legitimating business sustainability.

Valkjärvi, You (2021). The circular economy in manufacturing and service solutions: An air compressor company’s ‘air as a service’.

 

Esitykset

Engez, Aarikka-Stenroos, Kokko, A. Jokinen, P. Jokinen (2019). Smart City District as a Living Lab Platform in Sustainability Transition: Nutrient Recycling in Hiedanranta, Finland.

Kaipainen, Uusikartano, Aarikka-Stenroos, Harala, Alakerttula, Pohls (2021). Engaging Stakeholders to Circular Economy Ecosystems: A Process Model.

Niemi (2020). Terveydenhuollon ympäristövastuu – alustavia tuloksia haastatteluista.

Pohls (2020). Ekosysteemikartoitus: Kotimaisen tekstiilikierron ajurit ja esteet.

 

Raportit

Suvantola, Turunen (2019). Kiertotalouden liiketoiminnan sääntelyesteet ja niiden ratkaisuvaihtoehdot.

 

Politiikkasuositukset

CICAT2025-politiikkasuositus #1 (2019) (pdf): Kiertotalouden vahvistaminen vaatii siilot ylittävää yhteistyötä

CICAT2025-politiikkasuositus #2 (2020) (pdf): Lähde mukaan kiertotalousjuhlaan!

CICAT2025-politiikkasuositus #3 (2021) (pdf): Kiertotalous kaupungin menestystekijänä

CICAT2025-politiikkasuositus #4 (2021) (pdf): Kiertotalous tarvitsee sujuvaa sopimista

Visual Catalysts -näyttely

Visual Catalysts -näyttely kokosi taiteilijoita ympäri maailmaa luomaan visioita, jotka vauhdittavat matkaamme kiertotalouteen. Näyttely järjestettiin Tampereella syksyllä 2020. Näyttely on nähtävissä myös virtuaalisesti täällä.

Tutustu myös Visual Catalysts -kirjaan, joka sisältää teoskuvia ja -tekstejä.

Vaikuttavuustarinat

Vaikuttavuustarinat kuvaavat hankkeemme vaikuttavuutta ja tutkimusta, jota sen eteen on tehty.

Kiertotalouden liiketoimintaa kestävästi – sitoutuneet yritykset ja toimivat ekosysteemit

Kestävä kiertotalous tarkoittaa luonnonvarojen käytön vähentämistä, materiaali-, energia- ja ravinnekiertojen sulkemista sekä sitä, että tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman kauan. Kaikki kiertotalouden nimissä tehtävä liiketoiminta ei kuitenkaan ole laajemmasta näkökulmasta katsottuna kestävää. Kestävässä kiertotaloudessa toimintaa tarkastellaan yritysten, kaupunkien ja muiden organisaatioiden sekä kansalaisten toiminnassa ja sen edistäminen vaatii laajaa yhteistyötä yhteiskunnan eri tasoilla. Kestävä kiertotalous huomioi niin taloudelliset, ekologiset kuin sosiaaliset seikat.

Tavoitteenamme on, että kaikkea kiertotalouden liiketoimintaa toteutetaan Suomessa kestävällä tavalla. Jotta tämä muutos toteutuisi, ymmärryksen kestävästä kiertotaloudesta tulisi lisääntyä. Tuotamme tukea ja tietoa julkiselle sekä yksityiselle sektorille, kuten kaupungeille, ministeriöille, yrityksille sekä liitoille.

Lue vaikuttavuustarina Kiertotalouden liiketoimintaa kestävästi (pdf)

Vauhtia kiertotalouden katalyyteistä – monitieteistä vuoropuhelua ja yhteistyötä

Katalyytti on positiivinen muutosvoima, joka vauhdittaa siirtymistä kestävään kiertotalouteen. Katalyyttien tutkiminen auttaa ymmärtämään, miten systeeminen muutos tapahtuu usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Katalyytit vaikuttavat konkreettisesti kiertotaloustoimiin ja -toimintoihin, osapuolten väliseen vuorovaikutukseen ja toimien takaisinkytkentöihin systeemin sisällä ja luovat sekä ylläpitävät suotuisia olosuhteita kiertotalouden edistämiselle. Katalyytteja on monenlaisia, ja niiden tutkiminen ja ymmärtäminen edellyttävät tarkastelua monesta näkökulmasta.  Tästä syystä monitieteinen osaaminen ja tieteenalojen välinen vuorovaikutus ovat avainasemassa kiertotalouden katalyyttien tunnistamisessa ja niiden välisen dynamiikan ymmärtämisessä.

Tavoittelemme monitieteisen ja integroivan osaamisen lisäämistä kiertotalouden katalyyteistä ja niiden välisestä dynamiikasta Suomessa ja muualla maailmassa. Rakennamme tutkimustietoon perustuen uutta luovia verkostoja tutkijoiden, elinkeinoelämän ja päättäjien välille. Verkostoissa voimme edelleen syventää ymmärrystämme katalyyteista sekä välittää ja jalostaa katalyyttiosaamista käytäntöön ja sitä kautta vauhdittaa siirtymistä kestävään kiertotalouteen.

Lue vaikuttavuustarina Vauhtia kiertotalouden katalyyteistä (pdf)