Tutkimus

CICAT2025-hankkeessa tehdään huippututkimusta. Tutkijat tuottavat tieteellisiä julkaisuja sekä muita koonteja tutkimuksen tuloksista hankkeen aikana. Jokaisen tuloksen yhteyteen on koottu mahdolliset tuloksen hyödyntämisen tavat eri sidosryhmien näkökulmasta.

Customer-perceived value in the circular economy: A multidimensional framework

 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kiertotalous uudelleenmäärittelee yritysasiakkaitten arvokokemuksia, ja miten hyvin toimittajat ovat perillä tästä asiakasarvosta. Teimme......

Domination of Managerial and Technical Frames—How the Circular Economy Is Reported in Finnish Business

 Artikkelissa tutkittiin suomalaisten yritysten kiertotalousraportointia. Artikkelissa on käyty läpi suurten yritysten vastuullisuusraportit (32 kpl). Tulokset osoittavat kolme asiaa.......

Project-based practices for promoting a sustainability transition in a city organization and its urban context

 Tutkimme projektia, joka kehitti kestävän kiertotalouden ratkaisuja kaupungissa. Tutkimuksemme on kahden vuoden mittainen toimintatutkimus. Tapasimme projektitiimin kanssa säännöllisesti ja......

Tieteelliset artikkelit

Aarikka-Stenroos, Ranta (2019). Business catalysts for the Circular Economy innovations.

Alaranta, Turunen (2021). How to Reach a Safe Circular Economy?—Perspectives on Reconciling the Waste, Product and Chemicals Regulation.

Apostol, Mäkelä, Heikkilä, Höyssä, Kalliomäki, Jokinen, Saarni (2021). Triggering sustainability communication in a B2B context: combining action research and sensemaking.

Gonzales-Porras, Heikkinen, Kujala (2020). Understanding stakeholder influence: Lessons from a controversial megaproject.

Harala, Alkki, Aarikka-Stenroos, Al-Najjar, Malmqvist (2023). Industrial ecosystem renewal towards circularity to achieve the benefits of reuse – Learning from circular construction. 

Ingstrup, Aarikka-Stenroos, Adlin (2020). When institutional logics meet: Alignment and misalignment in collaboration between academia and practitioners.

Kaipainen, Aarikka-Stenroos, Ranta (2020). Strategic Renewal Process towards Environmental Sustainability – A Longitudinal Case.

Kaipainen, Aarikka-Stenroos, Ritala (2021). Circular-Oriented Innovation for Solving Grand Environmental Challenges: A Multiple-case Study.

Kaipainen, Uusikartano, Aarikka-Stenroos, Harala, Alakerttula, Pohls (2021). Engaging Stakeholders to Circular Economy Ecosystems: A Process Model.

Kallio, Ermala, Seppänen (2020). Enabling 4P Collaboration: Multidisciplinary, Industrial-Scale Circular Economy Park.

Koistinen, Teerikangas, Mikkilä, Linnanen (2019). Active sustainability actors: A life course approach.

Koistinen, Teerikangas (2021). The Debate If Agents Matter vs. the System Matters in Sustainability Transitions—A Review of the Literature.

Kortetmäki, Heikkinen, Jokinen (2022). Particularizing Nonhuman Nature in Stakeholder Theory: The Recognition Approach.

Kujala, Sachs, Leinonen, Heikkinen, Laude (2022). Stakeholder engagement: Past, present, and future.

Lehtimäki, Jokinen, Pitkänen (2023). Project-based practices for promoting a sustainability transition in a city organization and its urban context.

Lehtimäki, Piispanen, Henttonen (2020). Strategic Decisions Related to Circular Business Model in a Forerunner Company: Challenges Due to Path Dependency and Lock-In.

Lehtimäki, Piispanen, Sengupta (2020). Social Entrepreneurship as a Cluster Concept: Is a Cricket Farming Start-Up a social enterprise?

Leppälä, Vornanen, Savinen (2023). Lifecycle extension of single-use medical device sensors: Case study of an engineering sustainability transition program.

Marjamaa, Mäkelä (2022). Images of the future of a circular economy: The case of Finland.

Mateo, Turunen, Alaranta (2022). Demand-Pull Instruments to Support the Circular Economy: A Global Perspective.

Mäkelä, Onkila (2023). Domination of Managerial and Technical Frames—How the Circular Economy Is Reported in Finnish Business.

Nylén, Riki, Jokinen A., Jokinen P. (2021). Kiertotalouden kestävyyslupaukset. Espoon, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkistrategioiden vertailu.

Piispanen, Henttonen, Aromaa (2020). The role of drivers and adaptation factors in transferring business from linear to circular – Case Martela.

Piispanen, Henttonen, Aromaa (2020). Applying the circular economy to a business model: an illustrative case study of a pioneering energy company.

Piispanen, Suokas, Henttonen, Lehtimäki (2022). Sustainable Circular Economy in the Wood Construction Industry: A Business Opportunity Perspective.

Pitkänen, Lehtimäki, Jokinen, A. (2023). Sustainability Project Champions as Environmental Leaders in a City Organization: Driving the Urban Circular Economy.

Ranta, Aarikka-Stenroos, Väisänen (2020). Digital technologies catalyzing business model innovation for circular economy – Multiple case study.

Ranta, Keränen, Aarikka-Stenroos (2020). Miten muotoilla arvoehdotelmia kiertotalousliiketoiminnalle B2B-yrityksessä?

Sairanen, Aarikka-Stenroos, Kaipainen (2024). Customer-perceived value in the circular economy: A multidimensional framework.

Salminen, Kujala, Tapaninaho, Marjamaa, Heikkinen (2020). Sidosryhmien intressit kestävän kiertotalouden edistämiseksi Suomessa.

Salminen, Marjamaa, Tapaninaho, Heikkinen, Gonzalez-Porras, Kujala (2020). How do stakeholders understand sustainable circular economy – consesus or contradictions?

Sarja, Onkila, Mäkelä (2021). A systematic literature review of the transition to the circular economy in business organizations: Obstacles, catalysts and ambivalences.

Sarna, Onkila, Mäkelä (2021). Rationality, experiences or identity work? Sensemaking of emotionally tense experiences of organizational sustainability.

Sjöblom (2021). Communicating with brand names in the sustainable Finnish fashion industry.

Sjöblom, Virsu. (2022). Kiertotalous-sanan tunnettuus ja merkitystulkinnat.

Tapaninaho, Heikkinen (2022). Value creation in circular economy business for sustainability: A stakeholder relationship perspective.

Teerikangas, Colman (2020). Theorizing in the qualitative study of mergers & acquisitions.

Turku, Jokinen A., Jokinen P. (2021). Elävät kaupunkilaboratoriot: kulttuuritoimijat Tampereen hiedanrannan uudistajina.

Turunen, Alaranta (2021). The Role of the CJEU in Shaping the Future of the Circular Economy.

Turunen, Suvantola, Romppanen (2021). Defined is half solved? The regulatory barriers for circular economy business.

Uusikartano (2019). Circular economy center: a concept for sustainable innovative constitutions.

Virsu, Sjöblom (2021). Ruokahävikkiongelman määrittely verkkokeskustelussa.

Virsu, Sjöblom (2020). Kiertotalouden kehykset: Vertailussa viranomaisviestintä ja kansalaisten määritelmät.

Virsu, Sjöblom, Mäkelä, Onkila (2022). Vastuullisuusarvot suomalaisten tekstiiliyritysten tarinoissa.

Väisänen, Ranta, Aarikka-Stenroos (2019)Enabling Circular Economy with Software: A Multi-level Approach to Benefits, Requirements and Barriers.

 

Väitöskirjat

Tapaninaho (2022). Stakeholder value creation in the intersection of business and sustainability.

Kirjat

Kujala, Heikkinen, Blomberg (2023). Stakeholder Engagement in a Sustainable Circular Economy: Theoretical and Practical Perspectives.

Lehtimäki, Aarikka-Stenroos, Jokinen, A., Jokinen, P. (2023). The Routledge Handbook of Catalysts for a Sustainable Circular Economy.

Teerikangas, Onkila, Koistinen, Mäkelä (2021). Research handbook of sustainability agency.

 

Tutkielmat ja opinnäytetyöt

Berg (2022). Yksilötoimija kiertotaloussiirtymän vauhdittajana: Diskurssianalayysi kestävyystoimijoiden identiteeteistä.

Eltayeb (2019). Mapping and assessing technology catalysts that accelerate Circular Economy transition.

Harala (2021). Coopetition and Alignment in Circular Economy Ecosystems – Beverage Package Recycling System and Circular Economy Service Platform.

Heikinmäki (2023). Viestinnällinen lähestymistapa arvoa tuottavaan sidosryhmäyhteistyöhön – Kontekstina kiertotalous.

Kaipainen (2020). Strategic Renewal Process Towards Sustainability – An Ecosystem Approach.

Kuusela (2022). Kiertotalousekosysteemiä muodostamassa: potentiaalisten jäsenorganisaatioiden näkökulma.

Kämäräinen (2020). Circular economy in Finland: Perceptions from the textile industry.

Laaksonen (2020). Tunteet ja niiden hallinta ympäristövastuutyössä. 

Minkkinen (2023). The leadership moment in circular start-ups – ’Johtamismomentti’ kiertotalouden startup-yrityksissä.

Niemi (2019). Yritysvastuu yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla: Yritysvastuuasiantuntijoiden näkemyksiä yritysvastuun edistäjistä.

Okwuosa (2023). Luontoympäristön asema kiertotalouden edelläkävijäorganisaatioissa Suomessa – Kehysanalyyttinen tarkastelu.

Paavilainen (2020). Yritysten välinen yhteistyö kiertotalouden ekosysteemeissä.

Peltola (2020). ’’Ne on ihan sellasia pieniä asioita mut sil on valtavaa vaikutusta’’ – Jätteenkuljetuspalveluiden työntekijöiden rooli ekoinnovaatioprosessissa.

Repo (2023). Moniäänisyys kiertotalouden monisidosryhmäverkostoissa.

Saarinen (2021). Financial Drivers and Inhibitors of Circular Economy Business.

Sairanen (2022). Customer-Perceived Value and Its Components in Industrial Scale Circular Business Models – Comparison of Recycling and Reuse Settings Through a Multiple-Case Study.

Suokas (2019). Kiertotalous uusi mustako?

Uusikartano (2019). Circular Economy Center: Creating a General Concept for Circular Economy Constitutions.

 

Kirjan luku

Halonen, Seppänen (2019). Eco-Industrial Parks.

Jokinen A., Uusikartano, Jokinen P., Kokko (2021). The interagency cycle in sustainability transition.

Kaipainen, Aarikka-Stenroos (2021). From vision to commercialization of a circular economy innovation: a longitudinal study of overcoming challenges throughout the full innovation process. 

Kujala, J., Heikkinen, A., Tapaninaho, R., Marjamaa, M. & Gonzalez Porras, L. (2019). Stakeholder interests in a transition towards sustainable circular economy.

Leinonen, Blomberg (2022). Stakeholder engagement practices of companies in the context of a circular economy in Finland: A longitudinal study.

Levänen, Mikkilä, Koistinen, Kuokkanen, Linnanen (2020). Emerging Markets.

Mikkilä, Koistinen, Kuokkanen, Levänen, Linnanen (2020). Acceptability of Operations.

Onkila, Mäkelä, Sarna (2021). Työntekijät vastuullisuuden sidosryhmänä – monimerkityksellisyys ja vastuullisuusviestinnän haasteet.

Piispanen, Peltola, Lehtimäki, Henttonen, Pitkänen (2021). Circular Economy Innovation in Waste Management: Employees as Sustainability Agents.

Sachs, Kujala (2021). Stakeholder Engagement in Management Studies: Current and Future Debates.

Tapaninaho, Kujala (2019). Stakeholder value creation: Legitimating business sustainability.

Valkjärvi, You (2021). The circular economy in manufacturing and service solutions: An air compressor company’s ‘air as a service’.

Esitykset

Engez, Aarikka-Stenroos, Kokko, A. Jokinen, P. Jokinen (2019). Smart City District as a Living Lab Platform in Sustainability Transition: Nutrient Recycling in Hiedanranta, Finland.

Kaipainen, Aarikka-Stenroos, Ritala (2021). Circular-Oriented Innovation for Solving Grand Environmental Challenges: A Multiple-case Study.

Kaipainen, Urbinati, Aarikka-Stenroos, Chiaroni (2022). Innovating for circularity: Bridging business model and supply chain design.

Kaipainen, Uusikartano, Aarikka-Stenroos, Harala, Alakerttula, Pohls (2021). Engaging Stakeholders to Circular Economy Ecosystems: A Process Model. 

Niemi (2020). Terveydenhuollon ympäristövastuu – alustavia tuloksia haastatteluista.

Pohls (2020). Ekosysteemikartoitus: Kotimaisen tekstiilikierron ajurit ja esteet.

 

Raportit

Suvantola, Turunen (2019). Kiertotalouden liiketoiminnan sääntelyesteet ja niiden ratkaisuvaihtoehdot.

Strategisen tutkimuksen neuvosto. Kestävän kasvun avaimet (GROWTH) -ohjelma (2022).White Paper Kestävä ja uudistuva yhteiskunta. 

 

Vuorovaikutus- ja vaikuttavuusmateriaalit

Lataa vuorovaikutusstrategian, politiikkasuositusten vaikuttavuussuunnitelman ja tutkimustulosten keruulomakkeen pohjat täältä.
Tai Tutkimus -> Vuorovaikutus- ja vaikuttavuusmateriaalit-sivun kautta.